Naisia on suojeltava tehokkaammin väkivallalta. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan Suomessa olisi ryhdyttävä ripeästi valmistelemaan asiaa koskevia lainmuutoksia, jotta viranomaisten toiminta vastaisi Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita.
Apulaisoikeuskansleri toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat suomalainen rakenteellinen ihmisoikeusongelma, joka aiheuttaa pysäyttävän määrän inhimillistä kärsimystä ja tuskaa.
Väkivallan uhkaa ei tunnisteta
Apulaisoikeuskansleri tutki viranomaisten menettelyä tapauksessa, jossa entinen miesystävä murhasi naisen. Murhaa edeltävän vuoden aikana mies oli kohdistanut naiseen uhkauksia, vainoamista ja rikkonut toistuvasti tuomioistuimen määräämää lähestymiskieltoa. Nainen oli tehnyt poliisille useita rikosilmoituksia.
Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että poliisin tiedossa oli lukuisia taustatekijöitä, jotka tutkimustiedon pohjalta voivat ennakoida väkivaltaa. Poliisi ei kyennyt arvioimaan käytössä olleita tietoja ja riskitekijöitä kokonaisuutena. Väkivallan riskiä ei kyseisessä tapauksessa arvioitu järjestelmällisesti. Uhrin turvallisuusriskien hallitsemiseksi ei laadittu suunnitelmaa. Apulaisoikeuskansleri antoi naisen asiaa käsitelleille poliiseille huomautukset heidän menettelystään. Asiassa suoritettiin myös esitutkinta, mutta lopulta edellytyksiä syytteen nostamiseen ei ollut.
Henkilökohtaiseen turvallisuuteen kohdistuneissa rikoksissa keskeistä tulisi olla uhrin suojelu. Istanbulin sopimuksen (Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus) toimeenpanoa valvova asiantuntijaryhmä GREVIO on jo aiemmin kehottanut Suomea ryhtymään lainsäädäntömuutoksiin riskinarviointimenettelyn kehittämiseksi. Myös apulaisoikeuskansleri on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota Istanbulin sopimuksen vaatimusten toteuttamiseen. Naisen traaginen kohtalo osoitti vakavia puutteita rikosoikeudellisessa järjestelmässämme. Läheisväkivallan uhri ei saa suojaa rikosprosessin ulkopuolella.
Ratkaisu: Poliisin menettely väkivallan riskinarvioinnissa ja uhrin suojelussa, OKV/1905/10/2022
Turvakodin ilmoittamasta pahoinpitelystä ei kirjattu rikosilmoitusta
Toisessa kantelussa arvosteltiin poliisin menettelyä rikosilmoituksen kirjaamisessa.
Turvakodin työntekijät olivat nähneet, että turvakodin asiakkaana ollutta naista lyötiin turvakodin edustalla. Työntekijät ilmoittivat asiasta hätäkeskukseen. Paikalle saapunut poliisipartio ei kirjannut rikosilmoitusta, koska nainen ei poliisille kertonut tulleensa pahoinpitelyksi. Työntekijät olivat kiinnittäneet partion huomiota tähän velvollisuuteen.
Apulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen poliisipartiolle lainvastaisesta menettelystä. Lieväkin pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos, mikäli asianosaisten välillä on tai on ollut läheissuhde. Mahdollinen ristiriita turvakodin työntekijän ja asianosaisten kertomien tietojen välillä liittyy näytön arviointiin, joka kuuluu rikosprosessin myöhempään vaiheeseen. Läheissuhteissa on tyypillistä, että väkivallan uhri ei asiaan mahdollisesti liittyvän pelon tai häpeän vuoksi itse kerro kaikkea.
Ratkaisu: Poliisin menettely rikosilmoituksen kirjaamisessa, OKV/2205/10/2024
Naisiin kohdistuva väkivalta on suomalainen ihmisoikeusongelma
Noin kolmasosa suomalaisista naisista on kokenut elämänsä aikana parisuhteessa kumppaninsa tekemää fyysistä väkivaltaa. Väkivalta on ilmiönä sukupuolittunut, koska väkivallan muodot, motiivit ja seuraukset ovat erilaisia eri sukupuolille. Naiset kohtaavat miehiä useammin väkivaltaa läheisissä suhteissa, ja myös seksuaaliväkivallan kokemukset kasaantuvat naisille. Suomessa parisuhdeväkivaltakuolleisuus on selvästi yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen puheenvuoro 14.1.2025: Naisiin kohdistuva väkivalta rikosprosessissa
Lisätietoja
Esittelijäneuvos Juho Lehtimäki, puh 029 51 62559, [email protected]
Aiempia apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja:
Poliisin menettely lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten esitutkinnoissa, OKV/325/70/2022
Poliisihallituksen lähisuhdeväkivaltaa koskevat ohjeet, OKV/11/50/2019
Pahoinpitelystä lähisuhteessa tulee kirjata rikosilmoitus, OKV/1325/1/2018
MARAK-menetelmän sääntelyn tarvetta ja ohjauksen riittävyyttä olisi tarpeellista arvioida, OKV/175/1/2017
