Tuomareiden nimittäminen

Tuomioistuinten riippumattomuus on yksi oikeusturvan välttämättömistä rakenteellisista edellytyksistä ja kansanvaltaisen oikeusvaltion valtiojärjestyksen kantavia periaatteita.

Perustuslaissa oikeuskanslerille säädetty laillisuusvalvontatehtävä turvaa olennaisesti tuomioistuinten ja muiden oikeusturvaelinten riippumattomuutta ja häiriötöntä toimintaa.

Oikeuskanslerin tehtävänä on osaltaan turvata tuomareiden nimitysmenettelyn asianmukaisuus ja käyttö lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Lain säännösten lisäksi oikeuskanslerin laillisuusvalvonta toimii tuomareiden nimitysmenettelyssä riippumattomuuden takeena.

Tuomarinimityksissä ratkaisuehdotuksen esittää valtioneuvosto ja nimityspäätöksen tekee tasavallan presidentti. Valtioneuvoston ratkaisuehdotus perustuu käytännössä lähes poikkeuksetta tuomarinvalintalautakunnan, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden esitykseen.

Oikeuskansleri varmistaa tuomarinvalintalautakunnasta tai tuomioistuimista tulleiden esitysten sekä ministeriön esittelyn oikeudellisen virheettömyyden ja asianmukaisuuden, kun oikeusministeriö esittelee ratkaisuehdotuksen valtioneuvostolle.

Oikeuskansleri tarkastaa etukäteen valtioneuvoston yleisistunnossa ja tasavallan presidentin esittelyssä käsiteltävät virkanimitysten asiakirjat. Tuomarinimitysten yhteydessä oikeuskansleri valvoo, etteivät valtioneuvosto tai tasavallan presidentti käytä toimivaltaansa väärin.

Oikeusministeriö ei saa puuttua nimitykseen perusteilla, jotka ovat riippumattoman oikeuslaitoksen toiminnan kannalta epäasiallisia tai herättävät epäluottamusta tuomioistuinten objektiivista, puolueetonta ja ammattitaitoista toimintaa kohtaan. Jos nimitysesityksessä harkintavaltaa on käytetty ongelmallisella tavalla, ministeriön on perusteltua palauttaa asia tuomarinvalintalautakunnan tai tuomioistuimen uudelleen käsiteltäväksi. Näin voidaan toteuttaa Euroopan neuvoston tuomioistuinten riippumattomuutta koskevia suosituksia siitä, että enemmistön tulisi olla tuomareita, kun tehdään ratkaisevaa harkintaa tuomarin urasta.

Ministeriö voi kuitenkin korjata nimitysesityksestä selviä virheitä, joissa ei ole epäilystä tuomarinvalintalautakunnan tai ylimmän tuomioistuimen asianmukaisesta harkintavallan käytöstä ja kunnioittamisesta. Ministeriön esittelijä on vastuussa nimitysesityksen asianmukaisuudesta.

Jos ministeriö esittää perusteltuja syitä poiketa tuomarinvalintalautakunnan, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä, oikeuskansleri pyrkii palauttamaan asian tuomarinvalintalautakunnan tai kyseisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Lue lisää virkanimitysten valvonnasta yleisesti.