Erityistehtävät
Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävienjakoa koskeva lainsäädäntöuudistus tuli voimaan 1.10.2022. Uudistus tarkentaa valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välistä työnjakoa.
Uudistuksessa oikeuskansleri sai uusia laillisuusvalvonnan erityistehtäviä, jotka koskevat
- hallinnon automaattisten järjestelmien kehittämistä ja ylläpidon yleisiä perusteita
- korruption vastaisen toiminnan järjestämistä
- julkisia hankintoja, kilpailua ja valtiontukea koskevaa valvontaa.
Julkisen hallinnon automatisointi
Oikeuskansleri valvoo julkishallinnon automaattisten järjestelmien kehittämistä ja toimivuutta hallinnon asiakkaiden oikeuksien toteutumisen yleisten edellytysten kannalta. Julkisessa hallinnossa hyödynnetään yhä enemmän automaattisia järjestelmiä hallintoasioiden käsittelyssä ja ratkaisemisessa sekä asiointipalvelujen järjestämisessä. Viranomaiset käsittelevät asioita ja antavat ratkaisuja hyödyntämällä erilaisia tietojärjestelmiä ja niiden automaattisia toimintoja. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonta kohdistuu automatisoinnin yleisten edellytysten valvontaan siten, että perustuslain vaatimukset oikeusturvasta ja hyvästä hallinnosta sekä yksityisyyden suojasta toteutuvat.
Käytännössä valvonta voi kohdistua esimerkiksi
- järjestelmien kehittämisessä tapahtuneisiin merkityksellisiin virheisiin ja puutteellisuuksiin
- hallinnon asiakkaiden kuulemisen toteutumiseen hallintoasioiden automatisoidussa käsittelyssä ja päätöksenteossa
- oikeudellisen vastuun asianmukaiseen järjestämiseen
- asiakkaiden oikeuksien toteutumiseen yleisesti.
Korruption vastustaminen
Oikeuskansleri valvoo korruption vastaisen toiminnan järjestämistä viranomaistoiminnassa ja julkisten tehtävien hoidossa. Valvonta kohdistuu erityisesti rakenteellisen korruption vastaisen työn riittävyyteen ja sisältää myös korruption ennaltaehkäisy- ja torjuntatoimenpiteiden asianmukaisuuden valvonnan. Tehtävässä on kyse erityisesti viranomaistoiminnan järjestelmien ja rakenteiden valvonnasta eikä yksittäisten korruptiotapausten tutkinnasta, ellei niillä ole yleisempää, rakenteellista merkitystä.
Julkisten hankintojen, kilpailun ja valtiontuen valvonta
Julkiset hankinnat ovat sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, hyvinvointialueet, kunnat, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat on tehtävä kansallisia hankintalakeja ja EU:n hankintadirektiivejä noudattaen.
Oikeuskansleri valvoo julkisia hankintoja, kilpailua ja valtiontukea koskevan sääntelyn noudattamista toiminnan yleisten oikeudellisten edellytysten näkökulmasta. Valvonnalla pyritään ehkäisemään toistuvia laiminlyöntejä säännösten noudattamisessa ja muita järjestelmävirheitä. Julkisten hankintojen asianmukaiset menettelyt, yleinen kilpailun toteutuminen ja valtiontukien yhdenmukaisuus unionin oikeusjärjestyksen kanssa muodostavat toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden. Niitä koskeva laillisuusvalvonta voi käytännössä kohdistua julkisen hallinnon yleisten toimintalinjausten, suunnitelmien ja talousarvioiden valmisteluun tai säädösvalmisteluun valtioneuvoston toiminnassa.