Usein kysytyt kysymykset

Kantelu on oikeuskanslerille tehty kirjallinen ilmoitus tai toimenpidepyyntö. Kantelussa kerrotaan viranomaisen, virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan toiminnasta, jota kantelija pitää lainvastaisena. 

Kantelu ei ole keino hakea muutosta tehdylle ratkaisulle. Kantelu on toimenpide, joka voi käynnistää oikeuskanslerin valvontatoimenpiteet.

Kantelun voi kirjoittaa itse vapaamuotoisesti. Lakimiehen apua ei tarvitse käyttää.

Lue kanteluohjeet ennen kantelun tekemistä.

Kantelu pitää kirjoittaa selkeällä ja asiallisella kielellä.

Kantelussa tulee kertoa selkeästi ja tiiviisti, mikä viranomainen tai muu julkista tehtävää hoitava on toiminut lainvastaisesti. Lisäksi on kerrottava, miten ja milloin lainvastainen toiminta on tapahtunut sekä millä perusteella toiminta on ollut lainvastaista. Kanteluun lisättävät mahdolliset liitteet täydentävät ja selventävät kantelua. Pelkkä liitteisiin viittaaminen ei riitä. Mielipidekirjoitusta ei käsitellä kanteluna.

Esimerkiksi seuraava kanteluteksti ei ole riittävä eikä sopiva: ”Tämä asia on tutkittava! Lukekaa liitteenä oleva uutinen x:n toiminnasta.”

Lue kanteluohjeet ennen kantelun tekemistä.

Kantelun voi kirjoittaa käsin. Se täytyy kuitenkin kirjoittaa niin selkeällä käsialalla, että se pystytään lukemaan.

Kantelun tutkinta on kantelijalle maksutonta.

Kanteluun perehtymistä nopeuttaa, jos sen mukana toimitetaan tärkeimmät asiaan liittyvät asiakirjat. Tällaisia asiakirjoja voivat olla esimerkiksi

• tuomioistuimen tai muun viranomaisen ratkaisu asiassa
• viranomaiselta saatu vastaus tiedusteluun
• viranomaiselle lähetetty hakemus tai tiedustelu, johon ei ole saatu vastausta.

Toisen puolesta kanneltaessa on hyvä liittää mukaan valtakirja.

Kanteluasialle annetaan asianhallinta­järjestelmässä asiatunnus eli diaarinumero, joka yksilöi asian. Myös kanteluun liitettävillä päätöksillä ja muilla asiakirjoilla on yleensä diaarinumero.

Oikeuskanslerinvirasto palvelee asiakkaitaan suomeksi ja ruotsiksi. Kantelun voi kirjoittaa myös saameksi.

Myös englanniksi kirjoitetut kantelut pyritään käsittelemään. Kanteluratkaisua ja siihen liittyviä aineistoja ei kuitenkaan käännetä englanniksi.

Kanteluoikeus ei riipu kansalaisuudesta.

Nimetöntä kantelukirjoitusta ei pääsääntöisesti tutkita. Jos nimetön kantelukirjoitus sisältää jotain sellaista, mikä edellyttää asian tutkimista, asia voidaan ottaa tutkittavaksi omana aloitteena oikeuskanslerin­virastossa. Tällöin edellytyksenä on yleensä se, että asian tutkiminen on vahvasti yleisen edun mukaista.

Kantelua käsiteltäessä noudatetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Pääsääntöisesti kantelut ovat julkisia asiakirjoja.

Kantelukirjoitus voidaan antaa esimerkiksi toimittajalle, jos se ei sisällä salassa pidettävää tietoa eikä asian kertominen häiritse asian tutkintaa. Lain mukaan salassa pidettäviä tietoja ovat aina esimerkiksi kantelijan terveydentilaa tai sosiaalietuuksia koskevat tiedot. Kantelu on muilta osin julkinen viimeistään siinä vaiheessa, kun kanteluasia on ratkaistu.

Kantelijan nimi tulee kantelun kohteena olevan tietoon, jos tätä kuullaan kantelun johdosta. Kantelijan nimi voidaan pitää salassa, jos tiedon antaminen siitä vaarantaisi laillisuusvalvonnan toteuttamis­mahdollisuuksia. Kantelijan nimi voidaan pitää tapauskohtaisen harkinnan perusteella salassa myös kantelun kohteelta, jos erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii.

Ennen asian ratkaisua kanteluasiakirjojen julkisuus harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Verkkosivuilla ratkaisut julkaistaan muokattuna siten, ettei kantelijaa ja tarvittaessa kantelun kohdetta voida enää tunnistaa ratkaisusta.

Kantelun käsittelyn kesto riippuu asian luonteesta. Kanteluasioiden käsittelyaikatavoite on enintään yksi vuosi. Jos kantelun kohteena oleva asia ei kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan, asia ratkaistaan mahdollisimman pian.

Kantelun käsittelyvaihetta voi tiedustella oikeuskanslerinviraston kirjaamosta, [email protected].

Kantelun voi peruuttaa kirjallisesti, suullinen ilmoitus puhelimitse ei riitä. Jos kantelun käsittely päätetään lopettaa, siitä ilmoitetaan kantelijalle.

Lähetettyä kantelua voidaan täydentää lisäkirjoituksella. Mahdolliset lisäkirjoitukset tulee toimittaa oikeuskanslerinviraston kirjaamoon.

Oikeuskansleri ei tutki yli kaksi vuotta vanhaa asiaa ilman erityistä syytä.

Oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle on keskitetty omia erityistehtäviä. Kantelu on syytä tehdä sille laillisuusvalvojalle, jonka tehtäviin asia kuuluu.

Oikeuskansleri siirtää oikeusasiamiehen käsiteltäviksi kuuluvat asiat oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies toimii samoin oikeuskanslerille kuuluvien asioiden kohdalla. Siirrosta ilmoitetaan kantelijalle. Kantelun tutkimisesta ja ratkaisemisesta päättää se laillisuusvalvoja, jolle asia on siirretty.

Lue lisää oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtävien eroista.

Ei voi. Oikeuskansleri ja oikeusasiamies eivät tutki samaa asiaa yhtä aikaa.

Laillisuusvalvojat eivät valvo toistensa toimintaa. Oikeuskansleri ei ilman erityistä syytä ryhdy tutkimaan oikeusasiamiehen jo ratkaisemaa asiaa.

Oikeuskansleri ei ole muutoksenhaku­viranomainen. Oikeuskanslerille osoitettu kantelu ei ole vaihtoehtoinen menettely muutoksenhaulle. Oikeuskansleri ei voi muuttaa tai kumota tuomioistuimen tai muun viranomaisen antamaa päätöstä. Jos kantelija haluaa muutoksen jo annettuun päätökseen, hänen tulee valittaa saamastaan päätöksestä noudattamalla päätöksessä annettuja muutoksenhakuohjeita.

Oikeuskansleri ei ryhdy käsittelemään asiaa, jota koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin (muutoksenhakuaikaa on jäljellä). Muutoksenhaussa noudatetaan päätöksen antaneen viranomaisen muutoksenhakuohjeita.

Ei voi. Oikeuskansleri ei käsittele uudelleen apulaisoikeuskanslerin ratkaisemaa asiaa. Oikeuskanslerilla, apulaisoikeuskanslerilla ja apulaisoikeuskanslerin sijaisella on sama valta ratkaista tehtävikseen kuuluvia asioita eikä heidän toimintavaltaansa kuulu arvioida toistensa ratkaisuja. 

Käytännössä apulaisoikeuskansleri ratkaisee suurimman osan kanteluasioista. Apulaisoikeuskansleri ratkaisee itsenäisesti hänelle kuuluvat asiat. 

Oikeuskanslerin tehtäviin ei kuulu oikeudellisten neuvojen antaminen yksityishenkilöille. Tällaisia neuvoja tarvitessaan yksityishenkilöt voivat kääntyä oikeusaputoimiston, asianajajan tai muun lakimiehen puoleen. Oikeuskansleri ei myöskään anna oikeudellisia lausuntoja yksityishenkilöille. Oikeuskansleri ei toimi yksityishenkilöiden asiamiehenä tai edunvalvojana.

Oikeuskansleri ei pääsääntöisesti käsittele asiaa, joka on parhaillaan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltävänä.

Oikeuskanslerilla ei ole toimivaltaa puuttua eduskunnan hyväksymien lakien sisältöön.

Oikeuskansleri valvoo lainvalmistelua ennakollisesti. Lainvalmistelun aikana tapahtuvan säädösvalvonnan tavoitteena on huolehtia siitä, että valtioneuvoston päätettäväksi tulevissa ehdotuksissa ei olisi huomautettavaa laillisuusvalvonnan näkökulmasta.

Lue lisää oikeuskanslerin roolista lainvalmistelun valvonnassa.

Oikeuskanslerin tehtäviin ei kuulu välittää tietoja yksityisten kansalaisten ja viranomaisten välillä. Asioiden käsittelyyn liittyvät kysymykset tulisi selvittää suoraan viranomaiselta.

Oikeuskansleri ei myöskään välitä kantelijoiden pyynnöstä asiakirjoja muille viranomaisille, vaan kantelijan tulee toimittaa ne itse haluamalleen viranomaiselle.

Oikeuskanslerilla ei ole toimintavaltaa puuttua yksittäisen asianajajan, julkisen oikeusavustajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan toimintaan tai määrätä hänelle kurinpitorangaistusta. Tämä toimivalta on Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivalla valvontalautakunnalla.

Yksittäisten asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäynti­avustajien toiminnasta voi kannella Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivalle valvontalautakunnalle.

Lue lisää oikeuskanslerin toimivallasta asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäynti­avustajien valvonnassa.

Oikeuskansleri ei puutu asiaan, joka on tuomioistuimen käsiteltävänä. Oikeuskansleri ei myöskään voi määrätä oikeudenkäyntiä keskeytettäväksi tai asiaa käsittelevää tuomaria vaihdettavaksi.

Oikeuskanslerinviraston juristiesittelijä selvittää kanteluasian ja tekee ratkaisuehdotuksen. Kantelun ratkaisee oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri tai apulaisoikeuskanslerin sijainen. Kaikilla ratkaisijoilla on sama valta ratkaista tehtäviinsä kuuluvia kanteluja.

Asiakirjojen ja tietojen hankkiminen

Kanteluasian selvittämiseksi viranomaiselta / virkamieheltä voidaan hankkia kanteluasiaan liittyviä asiakirjoja ja tietoja.

Selvityspyyntö

Kanteluasian selvittämiseksi viranomaiselle tai virkamiehelle voidaan lähettää selvityspyyntö. Selvityksessä viranomainen esittää näkemyksensä menettelystään.

Selvitystä voidaan pyytää joko suoraan asianomaiselta viranomaiselta / virkamieheltä tai ylemmältä viranomaiselta.

Selvityspyynnössä asetetaan määräaika, jossa selvitys on toimitettava oikeuskanslerinvirastoon.

Jos selvitys on puutteellinen, viranomaiselta voidaan vielä hankkia lisäselvitys.

Lausuntopyyntö

Lausunto sisältää oikeudellisen arvioinnin kantelun kohteena olevan viranomaisen tai virkamiehen menettelystä.

Lausunto voidaan pyytää ylemmältä viranomaiselta tai muilta viranomaisilta tai asiantuntijoilta.

Esitutkinta

Kanteluasiaan voidaan hakea selvitystä myös poliisin suorittaman esitutkinnan avulla. Esitutkinta voidaan tehdä silloin, kun tapauksessa on syytä epäillä rikosta.

Oikeuskanslerilla on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot.

Kantelijalle voidaan antaa tilaisuus antaa vastine, jos se on asian käsittelyn kannalta tarpeen. Vastineessa kantelija antaa kirjallisen vastauksensa ja ilmaisee näkemyksensä kanteluasiassa hankittuihin selvityksiin ja lausuntoihin. Vastineen antaminen on vapaaehtoista. Kanteluasia ratkaistaan, vaikka vastinetta ei anneta.