Poliisin menettely lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten esitutkinnoissa
Apulaisoikeuskanslerin mukaan Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella ja Pohjanmaan poliisilaitoksella on lukuisia aiheettomasti viipyneitä lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalirikoksia koskevia esitutkintoja. Apulaisoikeuskansleri määräsi kolmen tutkinnanjohtajan vastuulla olleiden esitutkintojen viivästymisten syiden selvittämiseksi toimitettavaksi esitutkinnan. Kahdeksassa tapauksessa apulaisoikeuskansleri antoi poliisille huomautuksen esitutkinnan aiheettomasta viivästyksestä. Kolmen esitutkinnan kohdalla hän saattoi poliisilaitoksen tietoon käsityksensä lain mukaisesta menettelystä. Osa näistä toimenpiteistä kohdistui edellä mainittujen ohella myös muihin poliisilaitoksiin.
Alkuvuodesta 2022 julkaistussa artikkelissa kerrottiin esimerkkejä seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan esitutkinnoissa ilmenneistä ongelmista. Apulaisoikeuskansleri otti muun muassa näiden tietojen perusteella omana aloitteenaan tutkittavaksi poliisin menettelyn seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan esitutkinnoissa. Apulaisoikeuskansleri arvioi 77 poliisin toimittamaa esitutkintaa, joista hän keskittyi tutkimaan erityisesti, ovatko esitutkinnat toimitettu esitutkintalain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä.
Selvityksestä kävi ilmi, että Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa syyteoikeus oli vanhentunut muun muassa lähisuhdeväkivaltaa koskevassa asiassa, vaikka rikoksesta epäilty oli myöntänyt syyllistyneensä epäiltyyn rikokseen 2 vuotta ennen syyteoikeuden vanhentumista. Lapseen kohdistuneessa pahoinpitelyasiassa syyteoikeus oli vanhentunut, vaikka tutkintatoimenpiteet oli suoritettu 3 vuotta ennen syyteoikeuden vanhentumista. Raiskausta koskevassa asiassa tutkintatoimenpiteitä ei ollut tehty 1,5 vuoden kuluessa siitä, kun alaikäinen henkilö oli tehnyt ilmoituksen rikoksesta, jossa hän myös oli yksilöinyt epäillyn. Toisessa raiskausta koskevassa asiassa poliisi oli ottanut asian aktiiviseen tutkintaan vasta yli 3 vuotta tutkintapyynnön jälkeen.
Pohjanmaan poliisilaitoksella syyteoikeus oli vanhentunut useissa lapseen kohdistuneissa pahoinpitelyissä. Selvityksessä ilmeni tapauksia, joissa poliisi ei ollut suorittanut mitään tutkintatoimenpiteitä sen jälkeen, kun syyttäjä ei ollut hyväksynyt poliisin esitystä esitutkinnan rajoittamiseksi.
Joissakin tapauksissa tutkintatoimet oli tehty, mutta esitutkintaa ei ollut silti suoritettu loppuun. Tämä koski erityisesti vakavimpia laiminlyöntejä. Resurssien vähäisyys ei siis selittänyt syyteoikeuden vanhentumista. Asiassa ilmeni myös esitutkinnan organisointiin ja seurantaan liittyviä vakavia puutteita. Poliisilaitos vastaa esitutkintojen viivytyksettömästä toimittamisesta yksittäisten tutkijoiden ja tutkinnanjohtajien ohella. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen osalta jäi kuitenkin epäselväksi, miten laitoksessa käytössä ollut rikosasioiden seurantaa koskeva yksityiskohtainen ohjeistuskaan ei ollut paljastanut viipyneitä esitutkintoja. Pohjanmaan poliisilaitoksen osalta puolestaan jäi epäselväksi, oliko laitoksella minkäänlaista seurantajärjestelmää.
Erityisesti lähisuhdeväkivaltaa tai seksuaalirikoksia koskevissa asioissa poliisin toiminta ei ole vain rikoksentekijän selvittämistä, vaan myös rikoksen uhrin kohtaamista ja uhrille laissa säädettyjen oikeuksien toteuttamista. Kansalaisten luottamus poliisiin pohjautuu muun muassa näihin henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tämä on kaikille tärkeää, mutta muovaa erityisesti lapsia ja nuoria, joita useat viivästyneet esitutkinnat ovat koskeneet. Oikeudenmenetyksiin johtava perusteeton viivyttely ei rakenna luottamusta eikä luo turvallisuutta.
Asianosaisten kertomukset ovat lähisuhdeväkivallassa ja seksuaalirikoksissa usein keskeinen ja jopa ainoa näyttö. Kuuleminen pitkän ajan kuluttua epäillystä tapahtumasta heikentää muistikuvien tarkkuutta ja siten näytön luotettavuutta kokonaisuudessaan. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien alaikäisten ja nuorten aikuisten kohdalla tämä on olennaista. Myös uhrien toipumisen kannalta asian selvittäminen, prosessi ja sen päättyminen ilman aiheetonta viivytystä on keskeistä. Uhrit haluavat toipua traumaattisesta kokemuksesta mahdollisimman pian ja jatkaa elämäänsä.
Seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivaltaa koskevat esitutkinnat on toimitettava viivytyksettömästi rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuuden kannalta, rikosvastuun toteuttamiseksi tehokkaasti sekä uhrien oikeuksien kunnioittamiseksi.