Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen: Poliisilla merkittäviä laiminlyöntejä lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten rikostutkinnoissa
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan Itä-Uudenmaan ja Pohjanmaan poliisilaitosten lukuisat lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalirikoksia koskevat esitutkinnat ovat viivästyneet aiheettomasti.
Alkuvuodesta 2022 julkaistussa artikkelissa kerrottiin esimerkkejä seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan esitutkinnoissa ilmenneistä ongelmista. Apulaisoikeuskansleri otti muun muassa näiden tietojen perusteella omana aloitteenaan käsiteltäväksi 77 poliisissa vireillä olevaa tai päätettyä seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan esitutkintaa. Erityisesti arvioitiin, olivatko nämä esitutkinnat toimitettu esitutkintalain mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä.
Apulaisoikeuskanslerin tutkinta johti useisiin laillisuusvalvonnallisiin seuraamuksiin tai muihin toimiin. Hän määräsi kolmen tutkinnanjohtajan menettelystä toimitettavaksi esitutkinnan. Kahdeksasta lainvastaisesti viivästyneestä esitutkinnasta hän antoi poliisille huomautuksen ja kolmesta esitutkinnasta hän saattoi poliisilaitoksen tietoon käsityksensä esitutkintojen lain mukaisesta menettelystä.
Apulaisoikeuskanslerin tutkinnassa kävi muun muassa ilmi, että Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa syyteoikeus oli vanhentunut lähisuhdeväkivaltaa koskevassa asiassa, vaikka rikoksesta epäilty oli myöntänyt syyllistyneensä epäiltyyn rikokseen 2 vuotta ennen syyteoikeuden vanhentumista. Lapseen kohdistuneessa pahoinpitelyasiassa syyteoikeus oli vanhentunut, vaikka tutkintatoimenpiteet oli suoritettu 3 vuotta ennen syyteoikeuden vanhentumista. Raiskausta koskevassa asiassa tutkintatoimenpiteitä ei ollut tehty 1,5 vuoden kuluessa siitä, kun alaikäinen henkilö oli tehnyt ilmoituksen rikoksesta, jossa hän myös oli yksilöinyt epäillyn. Toisessa raiskausta koskevassa asiassa poliisi oli ottanut asian aktiiviseen tutkintaan vasta yli 3 vuotta tutkintapyynnön jälkeen.
Pohjanmaan poliisilaitoksessa syyteoikeus oli vanhentunut useissa lapseen kohdistuneissa pahoinpitelyissä. Tutkinnassa ilmeni tapauksia, joissa poliisi ei ollut suorittanut mitään tutkintatoimenpiteitä sen jälkeen, kun syyttäjä ei ollut hyväksynyt poliisin esitystä esitutkinnan rajoittamiseksi ilmoitettuaan, että esitutkinta tulee toimittaa.
Esitutkinnat viipyvät monesta syystä
Poliisilaitosten apulaisoikeuskanslerille antamissa selvityksissä keskeisenä syynä esitutkintojen viipymiselle vedottiin henkilöstön riittämättömään määrään.
Ratkaisussa tutkittu varsin laaja aineisto kuitenkin osoitti, ettei resurssien puute yksiselitteisesti selitä esitutkinnan viipymisiä. Erityisen merkillepantavaa oli, ettei resurssikysymys selittänyt vakavimpia laiminlyöntejä. Tutkintatoimet oli saatettu tehdä, mutta esitutkintaa ei ollut suoritettu loppuun. Silloin on oikeastaan kyse resurssien tuhlaamisesta. Viipymiset voivat selittyä myös esitutkinnan tehokkaan organisoinnin ja seurannan puutteilla sekä yksittäisen virkamiehen moitittavina pidettävillä laiminlyönneillä.
Työmäärä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että esitutkintojen edistymisiä ei kyetä seuraamaan, mutta lähtökohtaisesti tietojärjestelmät mahdollistavat tutkinnanjohtajille ja poliisilaitoksille tehokkaan keinon seurata esitutkintojen etenemistä. Tässä useimmat poliisilaitokset ja tutkinnanjohtajat ovat myös onnistuneet. Asia saattaisi olla siis korjattavissa ongelmallisissa poliisilaitoksissa ottamalla käyttöön jo muissa poliisilaitoksissa hyväksi havaittuja ja toimivia seurantajärjestelmiä ja valvomalla niiden noudattamista. Tämä ei välttämättä edellyttäisi edes erityisiä resurssilisäyksiä.
Itä-Uudenmaan poliisilaitos selitti esitutkintojen viipymistä esimerkiksi keskusrikospoliisin lausuntojen viipymisellä. Lähtökohtaisesti tämä vaikuttaa sellaiselta hyväksyttävältä syyltä, johon poliisilaitos ei voi itse vaikuttaa. Laitoksen esitutkintoja yksityiskohtaisemmin tarkasteltaessa kävi kuitenkin ilmi, ettei viipyneissä esitutkinnoissa edes ollut tehty lausuntopyyntöä keskusrikospoliisille. Eikä yksikään keskeneräinen esitutkinta odottanut lausunnon valmistumista.
Poliisilaitos vastaa esitutkintojen viivytyksettömästä toimittamisesta yksittäisten tutkijoiden ja tutkinnanjohtajien ohella. Apulaisoikeuskanslerin mukaan vaikuttaa siltä, että rikosasioiden seuranta ja siitä seuraavat toimenpiteet on toteutettu tehokkaimmin niissä poliisilaitoksissa, joissa ilman hyväksyttävää syytä viivästyneitä esitutkintoja ei juuri ole. Yksityiskohtainen ohjeistuskaan ei kuitenkaan auta, jos sitä ei noudateta. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa käytössä ollut rikosasioiden seurantaa koskeva yksityiskohtainen ohjeistuskaan ei ollut paljastanut vakavasti viipyneitä esitutkintoja. Pohjanmaan poliisilaitoksen viivästymisiä selvitettäessä puolestaan jäi epäselväksi, oliko laitoksella ylipäätään minkäänlaista seurantajärjestelmää.
Riskinä kansalaisten eriarvoinen kohtelu sekä uhrien oikeuksien loukkaukset
Useissa poliisilaitoksissa ei ollut yhtään aiheettomasti viipynyttä lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalirikoksia koskevaa esitutkintaa, ja kuten edellä ilmeni, joissakin taas useita. Apulaisoikeuskansleri totesikin olevansa huolissaan poliisilaitosten välillä olevista merkittävistä eroavaisuuksista hoitaa lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalirikoksia koskevia esitutkintoja lainmukaisesti. Näin isot erot vaarantavat kansalaisten yhdenvertaisuuden.
Asianosaisten kertomukset ovat usein keskeinen ja jopa ainoa näyttö lähisuhdeväkivallassa ja seksuaalirikoksissa. Kuuleminen pitkän ajan kuluttua epäillystä tapahtumasta heikentää muistikuvien tarkkuutta. Myös uhrien toipumisen kannalta asian selvittäminen, prosessi ja sen päättyminen ilman aiheetonta viivytystä on keskeistä. Uhrit haluavat toipua traumaattisesta kokemuksesta mahdollisimman pian ja jatkaa elämäänsä.
Apulaisoikeuskansleri korostikin ratkaisussaan sitä, että erityisesti lähisuhdeväkivaltaa tai seksuaalirikoksia koskevissa asioissa poliisin toiminta ei ole vain rikoksentekijän selvittämistä tehokkaasti, vaan myös rikoksen uhrin kohtaamista ja uhrille laissa säädettyjen oikeuksien toteuttamista. Kansalaisten luottamus poliisiin ja turvallisuuden tunne pohjautuvat muun muassa näihin henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tämä on kaikille tärkeää, mutta muovaa erityisesti lapsia ja nuoria, joita useat tässä ratkaisussa käsitellyt ja viivästyneet esitutkinnat ovat koskeneet. Oikeudenmenetyksiin johtava perusteeton viivyttely ei rakenna luottamusta eikä luo turvallisuutta.
Apulaisoikeuskansleri painottaa, että seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivaltaa koskevien rikosten esitutkinta on toimitettava viivytyksettömästi rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuuden kannalta, rikosvastuun toteuttamiseksi tehokkaasti sekä uhrien oikeuksien kunnioittamiseksi.
Lisätiedot
Esittelijä: esittelijäneuvos Juho Lehtimäki, puh. 02951 62559, [email protected]
