Viranomaisen neuvontavelvollisuus

Tieliittymäasian vireillepanoa harkitessaan kantelija kysyi neuvoa Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alaiselta liikennetoimistolta (trafikbyrå), joka käsittelee tieliittymiä koskevat hakemukset. Puhelinkeskustelun perusteella hänelle syntyi käsitys, että mahdollisuudet uuden tieliittymän saamiseen olivat pienet, mutta kertomansa mukaan hänelle ilmoitettiin, että liittymää voi toki hakea ja katsoa, saisiko hän luvan. Seuraavana päivänä hän sai vielä sähköpostiviestinä toimiston johtajalta hakemuslomakkeen ja lisätietoja. Tiedon käsittelymaksusta kantelija sai vasta päätöksen saamisen yhteydessä. Kielteisen päätöksen saatuaan kantelija lähetti Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle kirjeen, jossa hän kertoi sinänsä hyväksyvänsä päätöksen sisällön, mutta arvosteli viranomaisia siitä, ettei hänelle ollut etukäteen ilmoitettu hakemuksen käsittelymaksusta. Liikennetoimisto vastasi kantelijan kirjeeseen luettelemalla säännökset, joihin käsittelymaksu perustui, mutta ei ottanut minkäänlaista kantaa kantelijan arvosteluun neuvonnan puutteellisuudesta.

Apulaisoikeuskansleri totesi viranomaisen neuvontavelvollisuuteen kuuluvan, että viranomaisen on annettava hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa tarvittaessa myös oma-aloitteisesti. Tässä tapauksessa käsittelymaksusta olisi tullut mainita viimeistään siinä vaiheessa, kun kantelijan kanssa oli keskusteltu hänen tieliittymähakemuksensa menestymisen mahdollisuuksista. Nykyisin maakuntahallituksen verkkosivuilla on maininta, että tieliittymälupa maksaa 110 euroa. Tekstistä ei kuitenkaan käy ilmi, että käsittelymaksu koskee myös kielteistä päätöstä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Ahvenanmaan maakunnan hallituksen ja liikennetoimiston huomiota viranomaisen neuvontavelvollisuuteen ja velvollisuuteen vastata hallintoasian hoitamiseen liittyviin tiedusteluihin.