Valtioneuvoston selonteko "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella"

Oikeuskansleri antoi lausunnon valtioneuvoston selonteosta ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella”. Selontekoon ei itsessään liittynyt lainsäädäntöä koskevia esityksiä tai muuta, josta oikeuskanslerin laillisuusvalvojana olisi ollut syytä lausua. Oikeuskansleri kuitenkin näki selonteossa mahdollisuuden tarkastella oikeusvaltion ja perusoikeuksien toteuttamisen reunaehtoja sekä yhteiskunnan ja hallinnon rakenteisiin liittyviä edellytyksiä digitaalisessa yhteiskunnassa. Hän esitti tästä näkökulmasta joitain huomioita, jotka tulisi ottaa huomioon selonteon valmistelussa ja selonteon linjauksiin mahdollisesti tukeutuvassa jatkovalmistelussa.

Oikeuskansleri totesi, että tekoälyn ja datan käyttö on mitä suurimmassa määrin paitsi poliittinen ja eettinen myös oikeudellinen kysymys. Tekoälyyn liittyvät oikeudelliset kysymykset eivät rajoitu vain tietosuoja-asetukseen, vaan ne liittyvät laajalti perusoikeuksiin ja osallistumisoikeuksiin, työelämään ja toimivan kilpailun turvaamiseen. Hän mainitsi esimerkkeinä hallinnon keräämiin ja ylläpitämiin tietovarantoihin kohdistetun datalouhinnan, tietovarantojen tietojen yhdistämisen ja tiedon käytön muuhun kuin sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen sekä tekoälyjärjestelmien käytön viranomaisen päätöksenteossa.

Monet selonteossa eettisiksi kysymyksiksi tunnistetut seikat vaikuttavat asiallisesti yleislainsäädäntöön. Tekoälyn ja datan yhteiskunnallisesti tasapainoinen ja perusoikeudet tasapainoisesti huomioiva käyttö edellyttää, että varsinkin yleislainsäädäntö on ajantasaista.

Oikeuskansleri huomautti myös, että tietopolitiikan tehtävänä on hakea tasapainoisia ratkaisuja tiedon käytön periaatteiden ja reaalisen todellisuuden välillä. Näitä periaatteita ovat muun muassa tiedon minimointi ja käyttötarkoitussidonnaisuus sekä inhimillisen päätöksenteon ja arvioinnin periaatteet. Toisaalta todellisuudessa datan ja tiedon käsittely on läsnä kaikkialla.

Suomen periaatteellisiin vahvuuksiin kuuluvan julkisuusperiaatteen merkitys ei oikeuskanslerin mukaan näy selonteossa kovin vahvasti. Julkisuusperiaatteen kehittämiseen ja toteutumisen edellytyksiin onkin tarpeen kiinnittää huomiota.

Oikeuskansleri totesi myös, että tekoälyn käyttö viranomaisen päätöksenteossa voi vaikeuttaa päätösten perusteiden ja lainmukaisuuden arviointia ja hallinnon läpinäkyvyyttä, jos ja kun valinnat ja päätökset perustuvat algoritmeihin, joiden toimintaperiaatteita ulkopuolisen voi olla lähes mahdoton arvioida. Sekä oikeudellisen sääntelyn että tekoälyn algoritmien ja käytetyn tietoaineiston läpinäkyvyyden tarve korostuu, kun tekoälyä ja tiedonlouhintaa käytetään hallinnon toimenpiteiden kohdentamisessa. Tällöin ei riitä, että pelkkä viranomaisen toimenpidettä koskeva päätös on arvioitavissa, vaan myös kohdentamista koskevat ratkaisut tulee voida arvioida asianmukaisesti.