Valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöysti on luovuttanut kertomuksensa vuodelta 2024 eduskunnalle ja valtioneuvostolle.
Vuonna 2024 valtioneuvoston oikeuskanslerille tehtiin 1 987 kantelua, ja kanteluita ratkaistiin 2 084. Edellisenä vuonna 2023 oikeuskanslerinvirastoon tehtiin 1 668 kantelua ja ratkaistiin 1 862. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa jatkettiin vuonna 2024 valvonnan ja sen vaikuttavuuden tehostamista sekä toiminnan kohdentamista aikeisempaa vahvemmin rakenteelliseen laillisuusvalvontaan. Omia aloitteita tuli vuonna 2024 vireille 43.
Valtioneuvostovalvonnassa asiamäärät kasvoivat erityisesti säädösvalvonnassa. Vuonna 2024 tutkittiin 138 lausuntopyyntöä säädösehdotuksista, annettiin 66 lausuntoa sekä tehtiin 26 säädösehdotusten ennakkotarkastusta. Valtioneuvoston päätöksenteon ennakollisessa valvonnassa tarkastettiin 1 498 valtioneuvoston yleisistunnossa ja 400 tasavallan presidentin esittelyssä käsiteltyä asiaa. Korjauspyyntöjä tehtiin 398 asiaan eli 21 % asioista korjautettiin. Korjauspyynnöistä 73 % koski oikeudellisia asioita.
Oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024 sisältää kokoavia teema-artikkeleja keskeisistä laillisuusvalvontahavainnoista ja –toimista ratkaisukäytäntöä kuvaavan aineiston ohella. Artikkelissa ”Milloin hallituksen esityksessä on suotavaa pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto ja miten oikeuskansleri tätä valvoo?” käsitellään oikeuskanslerin ennakollista säädösvalvontaa. Hallituksen esityksiä on käytännössä osoitettu vietäväksi perustuslakivaliokunnan arviointiin varsin kevyin perustein, mihin myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt viime aikoina toistuvasti huomiota.
Oikeuskansleri arvioi vastaisuudessa aikaisempaa järjestelmällisemmin ennakollisessa valvonnassaan, onko oikeudellisesti perusteltua ja tarpeellista pyytää esitystä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Valtioneuvoston velvollisuutena on valmistella esitykset perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden mukaisiksi. Valtioneuvoston on osoitettava näiden vaatimusten täyttyminen esityksessään tai tehtävä perusteltu ehdotus perustuslain tulkintakäytännön muuttamisesta.
Tuomioistuinharjoittelusta on välittynyt viime vuosina kriittisiä näkökulmia laillisuusvalvontaan. Tätä aihetta pohditaan teema-artikkelissa ”Tuomioistuinharjoittelu”. Tasapainon löytäminen käräjänotaarin koulutuksellisten tarpeiden ja tuomioistuimen työn tehokkaan järjestelyn välillä on vaativaa.
Vakiintuneen käytännön mukaisesti kertomuksessa on myös oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin puheenvuorot.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti käsittelee omassa puheenvuorossaan digitalisaation vaatimuksia lainsäädännölle. Digitalisaatiomyönteisellä lainsäädännöllä on yhtäältä perusteltua turvata perusoikeuksien ja hyvän hallinnon toteutuminen; toisaalta on tarpeen huolehtia siitä, ettei sääntelyn aiheuttama taakka muodostu kohtuuttomaksi ja aseta turhia esteitä innovaatioille ja tuottavuudelle.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen tarkastelee omassa puheenvuorossaan ylimmän laillisuusvalvonnan itsenäisyyttä ja asemaa. Apulaisoikeuskanslerin mukaan voisi olla aiheellista pohtia oikeuskanslerin tehtäviin kuuluvan laillisuusvalvonnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden vahvistamista perustuslaissa.
Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus on julkaistu oikeuskanslerin verkkosivuilla: Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024
Lisätietoja:
kansliapäällikkö Tuula Majuri, puh. 02951 62503, [email protected]
