Valtioneuvoston kanslian menettely hallinnollisissa ja työnjohtamiseen liittyvissä asioissa

Oikeuskansleri esitti näkemyksensä hallinnollisissa asioissa sovellettavista säännöksistä ja oikeusperiaatteista sekä viranomaisen harkintavallan rajoista.  

Kantelussa arvosteltiin muun muassa valtioneuvoston kansliaa ja valtioneuvoston hallintoyksikköä huonosta hallinnosta ja huonosta johtamisesta. Kantelussa esitetyt tilanteet liittyivät esimerkiksi ryhmäpäällikön tehtävämääräyksen päättymiseen, tehtäväkohtaisiin vaativuusluokkiin, rekrytointimenettelyihin sekä hankintojen hyväksymiskäytänteisiin.

Oikeuskansleri katsoi, että valtioneuvoston kanslia ei ollut menetellyt kantelijan tehtävämääräyksen päättämisen osalta lainvastaisesti. Tehtävämääräykset päällikön tehtäviin ovat työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen kuuluvaa töiden organisointia eikä virkamiehellä ole määräajan päättyessä subjektiivista oikeutta jatkaa kyseisissä tehtävissä. Oikeuskansleri totesi myös, että ministeriöllä on palkkauslinjauksissa lainsäädännön ja valtion virka- ja työehtosopimusten asettamissa rajoissa harkintavaltaa määrärahojen tarkoituksenmukaisessa käytössä sekä työtehtävien tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä. 

Hallintoyksikön toimitilayksikön menojen hyväksyjätahon osalta oli menetelty valtioneuvoston kanslian työjärjestyksestä annetun valtioneuvoston kanslian asetuksen mukaan. Valtioneuvoston kanslia oli myös ryhtynyt toimenpiteisiin työpaikkaselvityksessä esille nousseiden asioiden selvittämiseksi ja menetellyt siten työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla. Oikeuskanslerin mukaan viranomaisen on hallintolaissa tarkoitetun hallinnon palvelujen laadun ja tuloksellisuuden sekä henkilöstön tasapuolisen ja objektiivisen kohtelun ja muiden hyvän hallinnon edellytysten toteutumisen turvaamiseksi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin vuorovaikutuksen parantamiseksi muutoinkin kuin epäasialliseen kohteluun liittyvissä tilanteissa.