Ulosoton päätöksen sekakielisyys

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti ulosottoylitarkastajan huomiota kielilain säännöksiin, jonka nojalla päätös on annettava yksikielisenä. Kantelussa oli arvosteltu ulosottopäätöstä, jossa oli käytetty sekä suomen että ruotsin kieltä. 

Ulosottoylitarkastajan mukaan kaksikielinen päätös oli seurausta ulosoton tietojärjestelmän ominaisuudesta, johon hän ei voinut vaikuttaa. Selvitysten perusteella kielen vaihtaminen tietojärjestelmään olisi kuitenkin ollut mahdollista. Järjestelmäteknisen ominaisuuden sijasta virheen syynä oli virkamiehen osaamattomuus tietojärjestelmän käytössä.

Apulaisoikeuskansleri korosti, että kielellisten oikeuksien toteutuminen ei saa olla riippuvainen viranomaisten tietojärjestelmien toiminnallisuuksista. Viranomaisten tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat. Tietojärjestelmien tulee soveltua myös muihin kuin sellaiseen tyyppitapaukseen, jossa päätöksen kieli ja väestötietojärjestelmään merkitty henkilön äidinkieli ovat samat. Viranomaisten tulee järjestää henkilöstölle riittävä ohjeistus tietojärjestelmien käyttöön, jotta kielelliset oikeudet voivat tosiasiallisesti toteutua.

Asiassa ilmenneen perusteella ulosottomiehet eivät tienneet riittävästi mahdollisuudesta vaihtaa käsittelykieli ulosoton tietojärjestelmässä. Valtakunnanvoudin kanslian mukaan asiaan tullaan Ulosottolaitoksen tiedottamisessa ja koulutuksessa kiinnittämään huomiota. Apulaisoikeuskansleri piti toimenpiteitä välttämättöminä ongelman poistamiseksi ja saattoi käsityksensä valtakunnanvoudin kanslian tietoon sekä pyysi sitä ilmoittamaan toimenpiteistään viimeistään 31.12.2022.