Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin puheenvuoro oli väärinkäsityksille altis

Oikeuskanslerille arvosteltiin entistä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakkaa siitä, että hän olisi johtanut eduskuntaa harhaan puheenvuoroissaan, joissa oli kyse perheyhtiön perustamasta holdingyhtiöstä ja hänen osallisuudestaan kyseisen yhtiön perustamista koskevaan päätöksentekoon. Toivakkaa arvosteltiin myös siitä, että hän syytti toista kansanedustajaa valehtelusta.

Oikeuskanslerin mukaan käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voida osoittaa, että Toivakka olisi eduskunnan täysistunnossa 26.4.2016 ja 28.4.2016 tarkoituksellisesti ja harhauttamismielessä antanut eduskunnalle väärää tietoa asemastaan ja toiminnastaan perheyhtiössä holdingyhtiön perustamisen aikaan.

Oikeuskansleri kuitenkin totesi, että Toivakan puheenvuoroa 26.4.2016 voidaan pitää väärinkäsityksille alttiina. Epätarkkuus liittyi siihen, tuliko Toivakan asema perheyhtiössä holdingyhtiön perustamisen aikaan riittävän selkeästi esille. Toivakka totesi puheenvuorossaan 26.4.2016 muun muassa, että hän ei ole ollut mukana perustamassa kiinteistöyhtiötä ja että hän henkilökohtaisesti ei ole ollut minkäänlaisissa järjestelyissä mukana.

Myöhemmässä keskustelussa 28.4.2016 Toivakka täsmensi, että hän on ollut perheyhtiön hallituksen jäsen vuoteen 2008 saakka ja että holdingyhtiö perustettiin 2007. Oikeuskanslerin mukaan Toivakan menettelyä arvioitaessa on perusteltua antaa merkitystä myös sille, että Toivakka on jo marraskuussa 2015 kertonut julkisuudessa olleensa holdingyhtiön perustamisen aikaan perheyhtiö CM-Toivakka Oy:n hallituksen jäsen. Toivakan selvityksen mukaan holdingyhtiön perustamista koskevaa asiaa ei missään vaiheessa käsitelty CM-Toivakka Oy:n hallituksessa vaan yhtiön operatiivinen johto toimi täysin oman toimivaltansa puitteissa. Oikeuskansleri katsoi, ettei käytettävissä olevan aineiston perusteella ole oikeudellisia perusteita kyseenalaistaa tätä Toivakan lausumaa.

Ministerinä toimivan kansanedustajan toiminta kuuluu oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan piiriin siltä osin, kun on kysymys kyseisen henkilön toiminnasta ministerin roolissa. Jos ministeri antaa eduskunnalle virheellisiä tietoja, asiaa voidaan arvioida perustuslain 114–116 §:ssä tarkoitettuna ministerivastuuasiana eli kysymyksenä siitä, onko ministeri tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti. Oikeuskanslerin mukaan ministerin eduskunnalle antamien tietojen riittävyyden ja oikeellisuuden ensisijainen arvioija on kuitenkin eduskunta itse. Täysistuntoa johtavan puhemiehen tehtäviin puolestaan kuuluu ylläpitää istunnossa järjestystä ja muun muassa valvoa asiallisen kielenkäytön vaatimuksen noudattamista.