Työnhakijan toimittamien selvitysten käsittelyssä ja arvioinnissa oli puutteita

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimiston) huomiota seikkoihin, jotka liittyvät työnhakijan toimittamien selvitysten asianmukaiseen käsittelyyn ja arviointiin.

Kantelija oli ollut kahteen kertaan vailla työttömyysetuutta TE-toimiston antamien työvoimapoliittisten lausuntojen perusteella. Lausunnot perustuivat kantelijan laiminlyönteihin työnhakijana. TE-toimisto antaa työttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittisia lausuntoja muun muassa silloin, kun työnhakijan työnhaku katkeaa hänen laiminlyöntinsä perusteella, tai kun se alkaa selvittää, onko työnhakija menetellyt työvoimapoliittisesti moitittavasti ja tuleeko tälle siten asettaa seuraamukseksi esimerkiksi korvaukseton määräaika (”karenssi”).

Ensimmäisessä tapauksessa kantelija oli jättänyt saapumatta aktivointisuunnitelman laatimistilaisuuteen sairauden takia. TE-toimisto oli seuraavana päivänä lähettänyt kantelijalle selvityspyynnön poissaolosta ja samalla antanut kaksi automaattilausuntoa siitä, että poissaoloa selvitetään ja ettei kantelijan työnhaku ollut voimassa. Kantelija oli toimittanut lääkärintodistuksen ja muuta selvitystä, ja TE-toimisto oli hyväksynyt selvityksen ja kumonnut poissaolon selvittämistä koskevan lausuntonsa. Työnhaun katkeamista koskevan lausuntonsa TE-toimisto kuitenkin kumosi vasta noin puolentoista kuukauden kuluttua. Tätä ennen kantelija oli jo käynnistänyt työnhakunsa uudelleen ja hänen oli myös edellytetty osallistuvan uuteen aktivointisuunnitelman laatimistilaisuuteen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että TE-toimiston olisi tullut arvioida viivytyksettä ja samalla kertaa kaikki kantelijan yhteen ja samaan laiminlyöntiin liittyvät seuraamukset. TE-toimiston olisi myös tullut nimenomaisesti informoida kantelijaa selvityspyynnön yhteydessä tai viimeistään selvityksen perusteella antamansa ensimmäisen työvoimapoliittisen lausunnon yhteydessä siitä, että kantelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen käynnistämättä työnhakuaan uudelleen. Lisäksi oli perusteetonta edellyttää kantelijalta aktivointisuunnitelman laadintaan osallistumista laiminlyönnin korjaavana toimenpiteenä ennen esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon antamista, kun TE-toimisto oli jo aiemmin todennut kantelijalla olleen hyväksyttävä syy olla saapumatta aiempaan laatimistilaisuuteen.

Toisessa tapauksessa TE-toimisto oli pyytänyt kantelijalta selvitystä työtarjouksessa mainitun ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä, vaikka kantelija oli jo ennen määräpäivää toimittanut lääkärintodistuksen ja muuta selvitystä. TE-toimisto oli virkailijan vuosiloman vuoksi käsitellyt kantelijan ajoissa toimittaman selvityksen vasta muutama päivä selvityspyynnön lähettämisen jälkeen ja päätynyt uudessa työvoimapoliittisessa lausunnossaan katsomaan, että selvityspyyntö ja siihen liittyvä lausunto olivat aiheettomia.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että määräpäivää ei ollut asetettu siten, että kantelijan toimittama selvitys olisi voitu arvioida asianmukaisesti ennen kuin asiakastietojärjestelmä oli automaattisesti lähettänyt selvityspyynnön. Lisäksi apulaisoikeuskansleri kiinnitti yleisellä tasolla huomiota siihen, että asiakastietojärjestelmän toiminnallisuuksissa tulisi ottaa huomioon se mahdollisuus, että vastuuvirkailija ei ole määräajassa ehtinyt arvioida, ovatko automatisoidut toimenpiteet perusteltuja.