TE-toimiston menettelyssä useita puutteita
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti TE-toimiston huomiota asian asianmukaista käsittelyä, kuulemista sekä perustelemista koskevien hallintolain säännösten noudattamiseen. Hän saattoi myös esittämänsä näkemykset työtarjouksiin vastaamiselle varatun määräajan riittävästä pituudesta ja yhteydenottotavasta sekä työnhakijan alkuhaastattelun tekemisestä TE-toimiston tietoon.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan viranomaisen käsitellessä hallintoasioita tulisi sen tekemät ratkaisut olla lainmukaisia ja sisällöltään oikeita. Kantelijalle oli annettu virheellisesti esteetön työvoimapoliittinen lausunto, joka oli kumottu myöhemmin uudella lausunnolla. TE-toimisto oli laiminlyönyt velvollisuutensa käsitellä kantelijan asia hallintolain edellyttämällä tavalla asianmukaisesti ja riittävän huolellisesti. Lausuntoa ei perusteltu asianmukaisesti, koska siitä ei käynyt ilmi, minkä asian osalta lausunto oli annettu ja miten kantelijan antama selvitys oli huomioitu. Kantelijan asia oli otettu uudelleen selvitettäväksi, mutta TE-toimisto oli laiminlyönyt kantelijan kuulemisen. Hallintolain mukaan kantelijaa olisi tullut kuulla ennen uuden työvoimapoliittisen lausunnon antamista.
Kantelijalle oli lähetetty maanantaina työtarjoukset, joissa hakuaika päättyi saman viikon perjantaina. Kantelijan mukaan työtarjoukset saapuvat perjantaina. Epäselväksi jäi, oliko työnhakijan kanssa sovittu, että hän seuraa mahdollisia työtarjouksia verkkopalvelun kautta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että sujuvastakin postinkulusta huolimatta työtarjouksiin vastaamiselle oli jäänyt aikaa enintään pari arkipäivää. Esitetyn kaltaisessa tapauksessa TE-toimiston pitäisi olla yhteydessä työnhakijaan henkilökohtaisesti esimerkiksi puhelimitse. Näin varmistetaan työnhakijan tosiasiallinen mahdollisuus hakea työpaikkaa. Asialla on työnhakijoille erityistä merkitystä, kun otetaan huomioon työtarjoukseen vastaamatta jättämisestä mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset seuraamukset.
Kantelija arvosteli myös sitä, ettei TE-toimistosta otettu häneen missään vaiheessa yhteyttä. Apulaisoikeuskansleri piti kantelijan arvostelua aiheellisena. Verkkopalvelun kautta tehdyistä palvelutarpeen arvioinnista ja työllistymissuunnitelmasta huolimatta kantelijalle uutena työnhakijana oli apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan jäänyt epäselväksi ainakin se, miten hänen tulisi asioida TE-toimiston kanssa. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri katsoi, että henkilökohtainen yhteydenotto työnhakijaan ja alkuhaastattelun tekeminen palveluprosessin selventämiseksi olisi ollut perusteltua.