Syyttämättäjättämispäätöksen lähettäminen rikosilmoituksen tehneelle

Kanteluasiassa oli kyse muun ohella siitä, olisiko syyttämättäjättämispäätöksen tehneen kihlakunnansyyttäjän tullut lähettää päätöksensä tiedoksi kantelijalle sen perusteella, että tämä oli päätöstä koskevassa asiassa rikosilmoituksen tekijä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä viittasi antamassaan lisälausunnossa valtakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen laatimisesta ja sisällöstä antamaan yleiseen ohjeeseen VKS:2007:4 todeten, että syyttäjän olisi tapauksessa tullut lähettää syyttämättäjättämispäätös rikosilmoituksen tehneelle kantelijalle.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, ettei hänellä ollut perusteita arvioida asiaa toisin kuin apulaisvaltakunnansyyttäjä oli tehnyt. Asiassa tosin ilmeni, että valtakunnansyyttäjän ohjeen tapahtuma-aikainen suomenkielinen sanamuoto ei tältä osin ollut täysin yksiselitteinen, tai sanamuoto oli ainakin ollut omiaan aiheuttamaan - kuten käsillä olleessa tapauksessa - väärinymmärryksen siitä, mille rikosilmoituksen tehneelle taholle syyttämättäjättämispäätös oli tullut lähettää. Kanteluasian käsittelyn aikana apulaisvaltakunnansyyttäjä ilmoittikin, että ohjeen sanamuotoa muutettiin niin, että syyttämättäjättämispäätös tuli nimenomaisesti lähettää myös rikosilmoituksen tehneelle henkilölle. Asiassa ilmeni toisaalta muitakin seikkoja, jotka puolsivat näkemystä, että syyttäjän olisi tapauksessa ollut perusteltua lähettää syyttämättäjättämispäätös rikosilmoituksen tehneelle kantelijalle.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi syyttämättäjättämispäätöksen tehneen kihlakunnansyyttäjän tietoon esittämänsä näkemykset syyttämättäjättämispäätöksen lähettämisestä rikosilmoituksen tehneelle henkilölle.