Sosiaalihuollon omavalvonnan toimivuus

Apulaisoikeuskanslerin mukaan sosiaalihuollon omavalvonnassa on huolestuttava ero yhtäältä käytännön sekä toisaalta lainsäädännön ja viranomaisohjauksen tarkoituksen välillä.

Omavalvonnan käytännön toteuttamisessa olevien puutteiden vuoksi sosiaalihuollon asiakkaiden oikeus saada perustuslain edellyttämää hyvää sosiaalihuoltoa ja kohtelua yhdenvertaisesti saattavat vaarantua. Vireillä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa omavalvonnan tehtävä sosiaalihuollon valvonnan kokonaisuudessa tulee olemaan yhä olennaisempi. Apulaisoikeuskansleri totesi, että omavalvonnan toimivuuden varaan lasketaan paljon, minkä vuoksi sen käytännön toimivuus tulisi varmistaa.

Apulaisoikeuskansleri otti omana aloitteenaan tutkittavaksi sosiaalihuollon omavalvonnan toimivuuden sekä julkisuudessa olleiden, että laillisuusvalvonnassaan karttuneiden tietojen perusteella. Omavalvonnassa tulisi tunnistaa palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat riskit ja ehkäistä niiden toteutumista sekä varmistaa palvelujen laatu. Omavalvonnan pitäisi olla osa sosiaalihuollon käytännön työtä. Tietojen perusteella sosiaalihuollon valvontaan osana kuuluva omavalvonta ei näyttänyt toteutuvan siten kuin lainsäädännössä on tarkoitettu.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan olisi tärkeää selvittää perusteellisesti omavalvontaa ja sen toteuttamisen ongelmia, jotta käytännön toteuttamisessa ilmenneisiin laadullisiin ongelmiin voitaisiin puuttua kohdennetusti. Samassa yhteydessä voitaisiin selvittää myös sitä, milloin viranomaisten tulisi erityisesti valvoa sosiaalihuollon omavalvontaa asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi (esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat).

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan meneillään olevista tai suunnitelluista omavalvontaa koskevista lainsäädäntöhankkeista huolimatta arvioida pikaisesti omavalvontaa koskevan asetuksen antamisen tarpeellisuus omavalvontaan kohdistuvan ohjauksen ja valvonnan tehostamiseksi.

Omavalvonnan toteutuminen edellyttää sosiaalihuollossa työskentelevän henkilöstön sitoutumista omavalvontaan ja sen käytännön osaamista. Apulaisoikeuskanslerin mukaan olisi syytä joutuisasti arvioida tarve kehittää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden koulutusta niin, että omavalvonnasta tulisi koulutuksen kautta osa ammattitoimintaa.

Valvovalla viranomaisella tulisi olla ajantasainen tieto omavalvonnan toteutumisesta, jotta se voisi kohdentaa ulkopuolista valvontaansa riskiperusteisesti. Tätä edesauttaisi se, että omavalvontasuunnitelmat olisivat sähköisessä muodossa ja valvova viranomainen saisi sähköisen järjestelmän kautta tietoa palvelun tuottajien omavalvonnasta. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että ministeriön tulisi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sähköisen järjestelmän saamiseksi.

Apulaisoikeuskansleri lähetti ratkaisunsa sosiaali- ja terveysministeriölle ja pyysi ministeriötä 31.5.2021 mennessä ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt sosiaalihuollon omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi.