Ruumiinavauspöytäkirjan luovuttavasta viranomaisesta

Poliisi oli antanut vainajan kuolinsyyn selvittämiseksi oikeuslääkärille määräyksen kuolemansyyn selvittämisestä annetussa laissa säädetystä oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta.

Vainajan äiti pyysi poliisilta ruumiinavauspöytäkirjaa sen jälkeen, kun sen poliisin arkistosäännön mukainen säilytysaika (1 v) poliisin arkistossa oli päättynyt. Poliisi ilmoitti äidille, ettei pöytäkirjaa enää ole poliisin arkistossa eikä jäljennöstä siitä voitu tästä syystä hänelle luovuttaa. Poliisi neuvoi äitiä pyytämään pöytäkirjaa avauksen suorittaneelta oikeuslääkäriltä.

Myös kantelussa tarkoitetun asiakirjan luovutukseen sovellettavan julkisuuslain (621/1999) 14 §:n 1 momentin mukaan tiedon antamisesta asiakirjasta, joka on laadittu viranomaisen toimeksiantotehtävää suoritettaessa, päättää tehtävän antanut viranomainen, jollei toimeksiannosta muuta johdu.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että oikeuslääkäri oli suorittanut oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen edellä mainitun lain 5 §:n mukaisesti poliisilta saamansa määräyksen perusteella. Ruumiinavauspöytäkirjan antamisesta päätti siten toimeksiantotehtävän oikeuslääkärille antanut viranomainen, poliisi. Poliisin olisi tullut menetellä lain ja sen kanssa yhdenmukaisen poliisihallituksen ohjeen mukaisesti ja hankkia ruumiinavauspöytäkirja oikeuslääkäriltä eikä opastaa pöytäkirjan pyytäjää kääntymään oikeuslääkärin puoleen, jolla ei ollut toimivaltaa pöytäkirjan luovuttamiseen. Oikeuslääkäri oli lähettänyt jäljennöksen arkistoidusta ruumiinavauspöytäkirjasta poliisille, jolta äiti oli pitkällisen kirjeenvaihdon jälkeen sen saanut.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti asianomaisten poliisimiesten huomiota kuolemansyyn selvittämistä koskevien asiakirjojen luovuttamista koskevien julkisuuslain säännösten oikeaan soveltamiseen sekä asianmukaiseen asiakaspalveluun tällaisissa asioissa.