Rikosilmoituksen tekemistä tai tekemättä jättämistä koskeva omistajaohjaus

Oikeuskanslerinvirastoon saapui useita kanteluita, joissa arvostellaan entisen kehitysministerin ja/tai entisen valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikön menettelyä liittyen rikosilmoituksen tekemiseen tai tekemättä jättämiseen ympäristöjärjestö Greenpeacen Arctia Shipping Oy:n jäänmurtajiin kohdistamasta kampanjaiskusta.

Rikosilmoituksen tekeminen tai tekemättä jättäminen yksittäisestä yhtiöön kohdistuneesta rikoksesta on yhtiön näkökulmasta lähtökohtaisesti yhtiön toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvaa yhtiön liiketoiminnan operatiivista johtamista. Kysymys on yhtiön, usein taloudellisesta, edusta, esimerkiksi yhtiölle rikoksella aiheutettujen vahinkojen korvaamisesta. Yksittäiseen rikokseen suhtautuminen voi kuitenkin kuvastaa myös yhtiön yleisempiä liiketoimintastrategisia tavoitteita ja arvoja, joiden määrittäminen on yhtiön hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvaa yhtiön liiketoiminnan strategista johtamista. Liiketoimintastrategista merkitystä voi olla esimerkiksi kilpailijayritysten yritykseen kohdistamiin rikoksiin puuttumisella. Yritykseen kohdistuneisiin rikoksiin puuttuminen tai puuttumattomuus voi aiheuttaa myös yhtiön etua vaarantavan maineriskin. Rikoksiin suhtautuminen voi liittyä myös omistajan yhtiöön kohdistamaan omistajapoliittiseen ja suurstrategiseen ohjaukseen. Tällöin kysymys voi olla yhtiön tai valtio-omistajan edun lisäksi yleisemmistä yhteiskuntavastuunäkökohdista.  

Yhtiön hallitus voi sinällään ottaa lähtökohtaisesti toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian ja omistaja lähtökohtaisesti hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian päätettäväkseen. Tällainen asia on esimerkiksi rikosilmoituksen tekeminen tai tekemättä jättäminen yksittäisestä yhtiöön kohdistuneesta rikoksesta. Tavanomaisesta toimivallanjaosta poikkeaminen on kuitenkin omiaan hämärtämään vastuuta yhtiön tuloksesta.

Yhtiön edun (yhtiön tulos), valtio-omistajan edun (yhtiön kehittäminen ja omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen) ja yleisen edun (yhtiön toiminnan vastuullisuuden edistäminen ja varmistaminen) välinen painotus omistajaohjauksessa vaihtelee yhtiön luonteesta riippuen. Valtion omistajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan erityistehtäväyhtiöissä korostuvat yhteiskunnalliset tavoitteet ja kaupallisesti toimivissa yhtiöissä kilpailuneutraliteettitavoite. Osaan kaupallisesti toimivia yhtiöitä liittyy kuitenkin myös valtio-omistajan strategisia intressejä. Strategisia intressejä ovat esimerkiksi perus- ja yleispalvelutehtävät, infrastruktuuriin liittyvät toiminnot taikka maanpuolustuksen tai huoltovarmuuden kannalta merkitykselliset tehtävät.

Arctia Shipping Oy on valtion kokonaan omistama valtiolle strategisesti tärkeäksi katsottu kaupallisesti toimiva yhtiö. Yhtiön harjoittaman kotimaisen jäänmurron ja offshore-toiminnan keskinäistä painotusta voidaan pitää sekä yhtiön kehittämiseen ja omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukemiseen että yleisempään infrastruktuurin turvaamiseen liittyvänä valtio-omistajan intressissä olevana suurstrategisena valintana. Arktisen alueen offshore-toimintaan liittyvien ympäristöriskien arvioinnissa taas on kyse paitsi yhtiön tulokseen vaikuttavasta riskienhallinnasta, myös yleisemmästä yhtiön toiminnan vastuullisuuden edistämisestä ja varmistamisesta.

Valtion kokonaan tai osaksi omistamiin yhtiöihin vaikuttavassa päätöksenteossa on erotettava toisaalta omistajaohjaus sekä toisaalta sääntely-, lupa-, avustus- ynnä muut sellaiset päätökset. Valtion on kohdeltava sääntely-, lupa-, avustus- ynnä muissa sellaisissa päätöksissään muita yhtiöitä yhdenvertaisesti itse kokonaan tai osaksi omistamiensa yhtiöiden kanssa. Tämän vuoksi omistajaohjaus on perusteltua eriyttää lähtökohtaisesti muusta yhtiöihin vaikuttavasta päätöksenteosta.

Omistajaohjauksella ja muulla yhtiöihin vaikuttavalla päätöksenteolla voi kuitenkin olla saamansuuntaisia yleistä etua koskevia tavoitteita. Tämä koskee esimerkiksi aluepoliittisten ja ympäristönsuojelullisten näkökohtien huomioon ottamista. Omistajaohjaus ja muu yhtiöihin vaikuttava päätöksenteko voivat myös yhtyä ylimpien toimijoiden tasolla, valtioneuvoston yleisistunnossa ja talouspoliittisia toimenpiteitä valmistavasti käsittelevässä valtioneuvoston talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Valtioneuvoston yleisistunnossa ja talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa voidaan käsitellä myös yksittäisiä yhtiöitä koskevia omistajaohjaus- tai muita asioita, jos asiat ovat yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä.

Oikeuskanslerilla ei ollut kantelukirjoitusten ja selvitysten perusteella syytä epäillä, että entinen kehitysministeri tai entinen valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikkö olisi menetellyt virkatoimessaan lainvastaisesti. Kantelut eivät antaneet sen vuoksi aihetta oikeuskanslerin toimenpiteisiin.