Rikosasian vastaajalle olisi tullut myöntää viisumi

Apulaisoikeuskanslerin mukaan ulkoasiainministeriön olisi tullut myöntää kantelijalle alueellisesti rajattu viisumi tuomioistuinkäsittelyyn osallistumista varten.

EU:n ulkopuoliseen valtioon käännytetty kantelija ei ollut saanut viisumia osallistuakseen hovioikeuden pääkäsittelyyn rikosasiassa, jossa hän oli vastaajana. Kantelija oli kieltäytynyt mahdollisuudesta osallistua pääkäsittelyyn videoyhteyden välityksellä Suomen suurlähetystöstä.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että videoyhteydestä kieltäytyminen ei ollut asianmukainen peruste viisumin epäämiselle, sillä lain mukaan rikosasian vastaajaa ei voida videoyhteyden käyttämiseen velvoittaa. Sillä, ettei Euroopan ihmisoikeussopimus estä videoyhteyden käyttöä, ei ollut merkitystä. Viisumia ei olisi saanut evätä myöskään sillä perusteella, että kantelija oli aiemmin rikkonut saman rikosasian käräjäoikeuskäsittelyä varten saamansa viisumin ehtoja jäämällä maahan viisumin umpeuduttua.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kielteisiä viisumipäätöksiä puoltaa unionin oikeuteen kuuluvan viisumisäännöstön tavoite ehkäistä laitonta maahanmuuttoa. Unionin oikeus ei kuitenkaan estä toisenlaista, kansallisen lainsäädännön mukaista tulkintaa, joka ottaa perusoikeudet paremmin huomioon. Viisumisäännöstö antaa myös mahdollisuuden myöntää alueellisesti rajoitettuja viisumeita, joilla voidaan poiketa Schengenin rajasäännöstössä määritellyistä maahantuloedellytyksistä. Vastaajan oikeus osallistua oikeudenkäyntiin oli apulaisoikeuskanslerin mukaan siinä määrin merkittävä, että suurlähetystön olisi tullut myöntää hänelle alueellisesti rajoitettu viisumi.