Rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskeva säätely

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon muistioluonnoksesta, joka koski rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskevan sääntelyn kehittämistä. Lausuntopyynnöllä pyrittiin kartoittamaan alustavasti hallinnollisia sanktioita koskevan yleissääntelyn ja sääntelyperiaatteiden laatimisen tarvetta.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan yleiselle sääntelylle voisi olla tarvetta, koska se voisi selkeyttää ja yhtenäistää menettelyjä seuraamusten määräämisessä. Myös asianosaisten kannalta voisi olla selkeämpää, jos menettelysäännökset olisivat yhteiset ja niistä säädettäisiin yhdessä säädöksessä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan yleissääntely voisi koskea lähinnä yleistä menettelyä seuraamusten määräämisessä ja siinä huomioon otettavia seikkoja. Hän katsoi, että mahdollista lakia säädettäessä tulisi erityisesti kiinnittää huomiota seuraamusten kohteena olevien oikeuksiin ja oikeusturvaan. Kaksoisrangaistavuuden kieltoa tulisi tarkastella paitsi sisällölliseltä (rikosoikeudellisen ja hallinnollisen sanktion välinen suhde) myös menettelylliseltä (rikosoikeudellisen ja hallinnollisen prosessin välinen ajoituksellinen suhde) kannalta. Lisäksi seuraamusten oikeasuhtaisuutta ja kohtuullistamista arvioitaessa voisi olla tarpeen ottaa huomioon käytetyt välillisen hallintopakon keinot, kuten uhkasakot.

Apulaisoikeuskansleri piti kannatettavana myös lainvalmistelun tueksi tarkoitettujen sääntelyperiaatteiden kirjaamista. Hänen mukaansa seuraamusten sääntely erityislainsäädännössä on jatkossakin tarpeellista seuraamusten moninaisuuden vuoksi, mutta yhteiset sääntelyperiaatteet tekisivät sääntelystä yhtenäisempää. Lisäksi periaatteet voisivat ohjata säädösten valmistelijoita tarkastelemaan ja arvioimaan perusteellisesti seuraamusten säätämisen kannalta olennaisia seikkoja.