Rajamenettelyn käyttöönotto ja soveltaminen

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta koskien EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn käyttöönottoa ja soveltamista Suomessa. Rajamenettelyn käyttöönotolla luotaisiin uusi keino käsitellä tiettyjä turvapaikkahakemuksia hyvin nopeassa menettelyssä niin, etteivät hakijat voisi liikkua vapaasti Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin.

Rajamenettelyn tarkoituksena on, että turvapaikkatutkinta suoritetaan rajalla, kauttakulkualueella tai näiden läheisyydessä päästämättä hakijaa vielä maahan. Rajamenettelyssä olennaista on pystyä direktiivin edellyttämässä neljän viikon määräajassa seulomaan hakijat, joilla on perusteltu tarve kansainväliseen suojeluun. Muut henkilöt tulisi pystyä käännyttämään nopealla aikataululla maahan päästämättä. Oikeuskanslerin mukaan huomiota on siis kiinnitettävä resursointiin ja menettelyn organisointiin niin, että pystytään aidosti toteuttamaan direktiivin mukaiset tavoitteet ja määräajat. Rajamenettelyn käyttöönoton edellyttämät voimavarat tulee turvata ja suunnitella riittävällä huolellisuudella etukäteen.

Hakijan pitäminen rajalla, kauttakulkualueella tai näiden läheisyydessä ehdotetaan toteutettavaksi säätämällä hakijalle velvollisuus oleskella näillä alueilla sijaitsevan hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella. Vastaanottokeskuksen johtaja voisi Maahanmuuttovirastoa kuultuaan antaa hakijalle luvan poistua tilapäisesti vastaanottokeskuksen alueelta painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi. Oikeuskansleri totesi, että kysymys on merkittävästä liikkumisrajoituksesta, vaikka hakijoiden pääsemistä pois vastaanottokeskuksen alueelta ei olisi lukituksin suoranaisesti estetty. Hakijoilla on velvollisuus säilöön ottamisen uhalla pysytellä vastaanottokeskuksen alueella, vaikka liikkumista ei olisi fyysisesti estetty. Kun kyseessä on mittava perusoikeusrajoitus, sen tarkkarajaisuuteen ja täsmällisyyteen sekä oikeasuhtaisuuteen ja välttämättömyyteen perusteluineen on kiinnitettävä aivan erityistä huomiota. Hakijoiden ja hakemusten riittävän yksilöllinen käsittely ja kohtelu on turvattava riittävässä määrin.

Rajamenettelyn soveltamista alaikäisiin yksin tulleisiin hakijoihin ei ollut esityksessä arvioitu riittävällä tavalla. Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja EU:n perusoikeusperuskirjan mukainen lapsen edun periaate kiinnittyy myös Suomen perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen 3 momentissa erityisesti todettuihin lapsen oikeuksiin. Hallituksen esityksen vaikutusarviointia olisi näin välttämätöntä täydentää lapsen edun ja lasten oikeuksien toteutumista koskevalla vaikutusarvioinnilla. Esitettyä sääntelyä olisi myös säätämisjärjestysperusteluissa tarkasteltava lapsen edun ensisijaisuuden ja lasten oikeuksien eri ulottuvuuksien toteutumisen kannalta.

Hallituksen esityksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevassa jaksossa olisi vielä tarpeellista tarkemmin eritellä, miltä osin ehdotetuissa säännöksissä on kyseessä EU:n oikeuden jättämän kansallisen liikkumavaran käyttö. Säätämisjärjestysperusteluissa on myös tarpeen tarkastella oikeusavun ja mahdollisuuden muutoksenhakuun tosiasiallista toteutumista ehdotetussa sääntelyssä siltäkin osin kuin nykyisen voimassa olevan lainsäädännön arvioidaan olevan riittävää ja siihen ei kohdistu suoria muutostarpeita rajamenettelyn käyttöönoton vuoksi.

Kun esityksessä oli kyse perusoikeutena turvattuun liikkumisvapauteen kohdistuvasta merkittävästä rajoituksesta, oikeuskansleri piti välttämättömänä, että siitä hankitaan perustuslakivaliokunnan lausunto.