Potilaan terveydentilasta tiedottaminen

Sairaanhoitopiirin suuronnettomuustilanteiden lääkintäpäällikkö oli tiedotustilaisuudessa kertonut tiedotusvälineille sairaalaan tuodun henkilön terveydentilasta ja paranemisennusteesta. Kantelija arvosteli sitä, että tiedotusvälineillä tuossa vaiheessa potilaan henkilöllisyydestä olleiden tietojen perusteella, tiedottaminen oli tosiasiassa koskenut tunnistettavissa olevaa potilasta.

Kantelussa oli kysymys kouluampumistapauksen jälkeen pidetystä tiedotustilaisuudesta. Lääkintäpäällikkö antoi tiedotusvälineille mainitussa tilaisuudessa tiedon sairaalan tuodun henkilön vammoista ja paranemisennusteesta. Tiedotustilaisuudessa annetut potilaan terveydentilaa ja potilassuhdetta koskevat tiedot olivat sinällään salassa pidettäviä tietoja. Annetut tiedot eivät kuitenkaan itsessään paljastaneet potilaan henkilöllisyyttä. Tilaisuudessa kävi kuitenkin ilmi, että tiedotusvälineillä oli jo tuolloin selkeä käsitys sairaalaan tuodun potilaan henkilöllisyydestä, jolloin sinänsä anonyymi tiedottaminen oli saattanut paljastaa tiettyä yksilöitävissä olevaa henkilöä koskevan salassa pidettävän tiedon. Laillisuusvalvonnallisesti keskeinen kysymys oli, oliko yksittäisen potilaan terveydentilaa ja paranemisennustetta koskevat tiedot julkisuuteen annettaessa menetelty salassapitosäännösten vastaisesti ja siten loukattu yksityisyyden suojaa. Menettelyn moitittavuutta arvioitaessa huomiota oli oikeuskanslerin mukaan kiinnitettävä tiedon luovuttajan tietoisuuteen vastaanottajilla olevista tiedoista, minkä lisäksi huomioon oli otettava olosuhteet kokonaisuudessaan.

Tiedotustilaisuus oli ensimmäinen viranomaisten tapahtuman jälkeen pitämä tiedotustilaisuus ja tiedonsaantia koskevat paineet kohdistuivat mainittuun tilanteeseen. Lääkintäpäällikkö joutui selvityksen mukaan paineisessa tilanteessa päättämään tietojen antamisesta ja annettavan tiedon tasosta. Lääkintäpäällikön käytettävissä olleessa tiedotusohjeessa ei ollut huomioitu toteutuneen kaltaista tilannetta. Huomioon oli otettava myös se, että mikäli lääkintäpäällikkö olisi kieltäytynyt antamasta lainkaan potilasta kokevia tietoja, olisi tämä menettely voinut vahvistaa tiedotusvälineillä olleen käsityksen potilaan henkilöllisyydestä ja samalla paljastaa potilassuhdetta koskevan tiedon, joka myös on salassa pidettävä tieto. Tapauksessa oli kysymys poikkeuksellisesta tapahtumien kulusta ja tilanteesta, joka oli edellyttänyt nopeaa reagointia muuttuvissa olosuhteissa sekä erisuuntaisten näkökohtien keskinäistä punnintaa. Oikeuskansleri totesi, että lähtökohtaisesti salassa pidettävää vaikkakin itsessään anonyymiä tietoa ei olisi tullut tiedotustilaisuudessa luovuttaa tiedotusvälineille, mikäli tiedossa oli, että tiedotusvälineet kykenevät muualta jo saamiensa tietojen perusteella yksilöimään tiedot tiettyä henkilöä koskeviksi. Jälkikäteinen arviointi mahdollisti kuitenkin tapahtumien ja esille tulleiden yksittäisten seikkojen yhdistämisen kokonaisuudeksi ja siten eritasoisen arvioinnin kuin tapahtumahetkellä. Oikeuskansleri katsoi, että ottaen huomioon asiassa esille tulleet seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan ei ollut oikeudellisia perusteita arvioida lääkintäpäällikön menetelleen tiedotustilaisuudessa potilaan vammoista tiedottaessaan siten, että se olisi antanut aihetta laillisuusvalvonnallisiin moitteisiin. Kantelu ei siten aiheuttanut muita toimenpiteitä kuin että oikeuskansleri saattoi päätöksessä esitetyt näkemykset sairaanhoitopiirin tietoon.