Poliisin ja syyttäjien menettely sekä ihmiskaupan tutkinta
Apulaisoikeuskanslerin mukaan poliisilla on vaikeuksia tunnistaa ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistö esitutkinnassa. Hänen mukaansa Poliisihallituksen on ryhdyttävä moniin toimiin, jossa se luo esitutkinnan suorittamiselle sellaiset edellytykset, että ne eivät viivästy aiheettomasti.
Keväällä 2021 mediassa kerrottiin poliisin ihmiskauppatutkinnoista ja niissä ilmenneistä vakavista puutteista. Apulaisoikeuskansleri otti näiden tietojen perusteella omana aloitteenaan arvioitavaksi muun muassa sen, onko poliisi menetellyt kyseisissä tapauksissa viivytyksettömästi ja lain ja velvollisuuksien mukaisesti. Hän tarkastelee ratkaisussaan myös ihmiskaupparikosten ja sen lähirikosten kuten kiskonnantapaisen työsyrjinnän tutkintaa, Poliisihallituksen ohjeistusta, poliisin koulutusta ja tulkkauksen riittävyyttä sekä viranomaisyhteistyötä.
Apulaisoikeuskansleri kävi läpi kaikkiaan 50 polisiin esitutkintaa. Useat näistä olivat vielä kesken, kun apulaisoikeuskansleri antoi ratkaisunsa. Useimmat apulaisoikeuskanslerin tutkimista esitutkinnoista olivat viivästyneet. Pisimmillään esitutkinta oli kestänyt yli neljä vuotta. Aiheettomia viivytyksiä oli ollut melkein jokaisessa poliisilaitoksessa.
Selvityksissä esitutkintojen viivästymisen syinä tuotiin esiin vähäiset tutkintaresurssit, tutkijoiden kokemattomuus ihmiskaupparikoksista, ongelmat tulkkauksessa ja viranomaisten välisessä yhteistyössä. Merkittävää viivästymistä on kuitenkin aiheuttanut myös se, että poliisi ei ole tunnistanut ihmiskaupparikosten ja siihen liittyvien rikosten tunnusmerkistöjä. Tämän vuoksi joissakin tapauksissa poliisi on tutkinut epäiltyä rikosta ensin muilla nimikkeillä.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan ongelma on vakava ja Poliisihallituksen tähänastiset toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä, koska selvityksistä käy ilmi, että puutteet poliisin osaamisessa ihmiskauppa-asioissa ovat ilmeisiä. Vaikka Poliisihallitus kertoo lisänneensä ihmiskauppa-asioiden koulutusta, niin apulaisoikeuskanslerin tutkinta osoitti, ettei se ei vielä riittävää. Apulaisoikeuskanslerin mukaan Poliisihallituksen ja Poliisiammattikorkeakoulun on selvitettävä toimenpiteitä ihmiskaupan ja sen lähirikosten torjumiseksi annettavan koulutuksen vahvistamiseksi.
Poliisin vaikeudet tunnistaa ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistö esitutkinnassa vaikuttaa myös uhrin oikeuksien toteutumiseen.
Kansainvälisessä ja kotimaisessa ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa on kiinnitetty huomiota siihen, miten vähän ihmiskaupparikoksia päätyy Suomessa tuomioistuinten käsiteltäväksi. Vähäinen juttujen ja tuomioiden määrä ehkäisee myös ihmiskaupan tulemista näkyväksi ja tunnetuksi oikeudelliseksi ilmiöksi. Tämä myös estää tietoisuuden leviämistä ihmiskaupasta ilmiönä. Nykyisessä tilanteessa rikoslain tunnusmerkistöt eivät konkretisoidu ja kyky tunnistaa ihmiskauppaa ammattitoiminnassa ei toteudu. Näin ei myöskään synny riittävästi tulkintakäytäntöä poliisin ja syyttäjien käyttöön, tai alempia tuomioistuimia ohjaavia ennakkopäätöksiä.
Apulaisoikeuskansleri antoi ratkaisussaan poliisille 12 huomautusta esitutkinnan aiheettomista ja lainvastaisista viivästyksistä. 15 asiassa hän kiinnitti poliisin huomiota esitutkinnan toimittamiseen liittyvään lainsäädäntöön ja menettelyihin esitutkinnassa. Apulaisoikeuskansleri pyysi Poliisihallitusta toimittamaan viimeistään 15.7.2022 tiedon ihmiskauppa- ja sen lähirikosten esitutkintojen toimittamisajoista 1.1.-30.6.2022 ja 1.7.2022 vireillä olevista yli 12 kuukautta kestäneistä esitutkinnoista jokaisen poliisilaitoksen osalta. Lisäksi hän pyysi selvityksen yli 18 kuukautta vireillä olleista esitutkinnoista ja niiden viipymisen syistä.
Poliisihallituksen ohjeet ohjaavat merkittävästi poliisin käytännön työtä ja yhdenmukaistavat sitä. Apulaisoikeuskansleri pyysikin Poliisihallitusta arvioimaan sisäisen laillisuusvalvonnan toimenpiteitään esitutkintalainsäädännön ja antamansa ihmiskaupan torjuntaan liittyvän ohjeistuksen noudattamiseksi sekä ilmoittamaan Poliisihallitusta myös toimenpiteistään yhteistyön kohentamiseksi poliisiyksiköiden kesken sekä poliisiyksiköiden ja poliisihallinnon ulkopuolisten tahojen välillä.