Poliisilla ei ollut toimivaltaa poistaa lainvoimaista rikesakkoa

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti rikosylikonstaapelin huomiota siihen seikkaan, että täytäntöönpantavaksi lähetetty rikesakkomääräys rinnastuu lainvoimaiseen tuomioon ja että poliisilla ei ole toimivaltaa poistaa tai peruuttaa sitä. Hän kiinnitti rikosylikonstaapelin huomiota myös velvollisuuteen selvittää asiat asianmukaisesti. Lisäksi hän kiinnitti poliisilaitoksen huomiota velvollisuuteen huolehtia siitä, että sen henkilöstö on tietoinen rikesakkomääräysten poistamisessa noudatettavista menettelytavoista ja niistä rajoituksista, joita poistamiselle johtuu lainvoimaisen oikeudellisen ratkaisun pysyvyydestä.

Kantelija oli saanut rikesakon automaattisessa nopeusvalvontapisteessä havaitusta ylinopeudesta, vaikka ajoneuvoa oli kuljettanut saman kuljetusliikkeen toinen kuljettaja. Virheellinen kuljettajatieto oli peräisin kuljetusliikkeeltä, jolta poliisi oli asiaa tiedustellut.

Kantelija oli saanut viikkoa aikaisemmin rikesakon samassa valvontapisteessä samalla ajoneuvolla havaitusta ylinopeudesta. Hän oli saanut tiedoksi rikesakkomääräyksen molemmista liikennerikkomuksista, mutta hän oli jättänyt jälkimmäisen huomiotta luultuaan sitä aiemman kaksoiskappaleeksi. Kantelija oli ymmärtänyt kyseessä olevan kaksi eri rikesakkoa vasta saatuaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta muistutuksen toistuvista liikennerikkomuksista ja Oikeusrekisterikeskukselta maksukehotuksen jälkimmäisestä rikesakosta. Hän oli jälkimmäisen rikesakkomääräyksen vastustamiseksi hakenut menetetyn määräajan palauttamista käräjäoikeudelta, mutta hakemus oli hylätty.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan poliisi ei menetellyt virheellisesti rikesakkomääräyksen antamisessa, sillä kuljettajatieto oli peräisin kuljetusliikkeeltä. Hän ei myöskään katsonut käräjäoikeuden ylittäneen harkintavaltaansa, kun menetettyä määräaikaa ei ollut palautettu.

Kantelija epäili, että poliisi oli lähettänyt jälkimmäisen rikesakkomääräyksen hänelle ottamatta selvää kuljetusliikkeeltä, kuka ajoneuvoa oli kuljettanut. Kantelija olikin pyytänyt poliisilaitosta selvittämään, miksi häntä epäiltiin aiheetta rikoksesta. Tutkinnanjohtajana toiminut rikosylikonstaapeli teki asiassa tutkinnan päätöksen ja kirjasi sen perusteluihin, että Poliisin liikenneturvallisuuskeskus oli ”luultavasti olettanut” kuljettajan olleen sama molemmissa liikennerikkomuksissa. Rikosylikonstaapeli oli myös ryhtynyt toimenpiteisiin, jotka tähtäsivät jälkimmäisen rikesakkomääräyksen poistamiseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti rikosylikonstaapelin menettelyä virheellisenä siltä osin kuin rikosylikonstaapeli oli tehnyt asiassa tutkinnan päätöksen omien olettamustensa ja siten puutteellisen selvityksen perusteella. Hän myös huomautti, että rikesakkomääräys rinnastuu lainvoimaiseen tuomioon, jonka pysyvyyteen voidaan jälkikäteen puuttua vain laissa säädetyin ylimääräisin muutoksenhakukeinoin. Poliisilla ei siten ollut toimivaltaa poistaa tai peruuttaa kantelijalle annettua rikesakkomääräystä. Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien säännösten mukaan toimivalta asiassa on yksinomaan tuomioistuimilla.

Asiassa sovellettiin 1.12.2016 kumotun rikesakkomenettelystä annetun lain säännöksiä.