Pääministerin virka-asunnossa järjestettyjen tilaisuuksien kustannusten kattaminen valtion varoista

Oikeuskansleri lähetti ratkaisunsa tiedoksi valtioneuvoston kanslialle otettavaksi huomioon edustustilaisuuksia koskevan ohjeistuksen laadinnassa. 

Pääministerin virka-asunnossa oli järjestetty kolme edustustilaisuutta, joista yksi pääministerin puolueen ministeriryhmälle, toinen puolueen eduskuntaryhmälle ja kolmas puolueen hallitusryhmän valtiosihteereille ja erityisavustajille. Valtioneuvoston kanslia oli maksanut tilaisuuksien kustannukset valtion varoista, koska se oli katsonut, että tilaisuudet eivät olleet olleet puolueen tilaisuuksia vaan pääministerin virkatehtäviin liittyviä tilaisuuksia. Tilaisuuksissa oli kanslian mukaan ollut tarkoitus käsitellä hallitustyöskentelyyn liittyviä seikkoja, ei puolueen asioita.

Oikeuskansleri totesi, ettei käytettävissä olevan selvityksen perusteella voitu osoittaa, etteikö tilaisuuksissa olisi ollut kyse valtioneuvoston kanslian toimialaan ja tehtäviin liittyvästä edustamisesta. 

Oikeuskansleri kuitenkin totesi, ettei rajanveto erityisesti oman puolueen eduskuntaryhmän kaltaiselle kohderyhmälle järjestetyn tilaisuuden liittymisestä toisaalta pääministerin virkatehtäviin ja toisaalta puolueen puheenjohtajan tehtäviin ole välttämättä yksiselitteisen selvä. Tällaisen tilaisuuden luonnetta ja valtion varojen hyväksyttävää käyttöä sen kustannuksiin tulee arvioida tapauskohtaisesti. Oikeuskanslerin mukaan luottamus valtion varainkäytön asianmukaisuuteen edellyttää, että arviointi tehdään tällöin selkeiden, läpinäkyvien ja hyväksyttävien kriteerien pohjalta. 

Oikeuskansleri piti perusteltuna, että valtioneuvoston kanslian pääministerin virka-asuntoa koskevassa ohjeessa esitettäisiin ainakin joitakin kriteereitä, jotka olisi huomioitava arvioitaessa, onko oman puolueen jäsenille järjestettävä tilaisuus puolueelta laskutettava puolueen tilaisuus vai valtion varoista maksettava virkatehtäviin liittyvä tilaisuus. Seikkaperäisemmällä ohjeistuksella varmistettaisiin selkeyden ja läpinäkyvyyden lisäksi arviointikäytännön yhtenäisyyttä.