Lausunto saamelaiskäräjälain muuttamisesta

Apulaisoikeuskanslerin lausunnon mukaan esityksen tavoitteet ovat kannatettavia oikeuskanslerin harjoittaman laillisuusvalvonnan ja ratkaisukäytännön näkökulmasta. Apulaisoikeuskansleri totesi olevan arvokasta, jos pitkäaikaiseen, vaikeaan ja saamelaisyhteisöä ja suomalaista yhteiskuntaakin raskauttaneeseen kiistaan haetaan vakavasti ratkaisua.

Esityksessä sääntelyn tarvetta perusteellaan erityisesti oikeustilan selkeyttämisellä ja YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuilla, joissa on erityisesti käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden saamelaismääritelmää koskevaa ratkaisukäytäntöä. Ihmisoikeuskomitea arvosteli sitä katsomalla, ettei korkein hallinto-oikeus ollut perustanut päätöksiään saamelaiskäräjälain 3 §:n objektiivisiin kriteereihin, vaan niin sanottuun kokonaisharkintaan ja antamalla yksilön mielipiteelle liian suuren painon. Yksi lain 3 §:n tarkoittamista objektiivisista kriteereistä on muun muassa ns. lappalaisperuste. Keskeisenä keinona oikeustilan selkeyttämiseksi ja ihmisoikeuskomitean ratkaisujen toimeenpanemiseksi esitetään nyt lappalaisperusteen poistamista. Ihmisoikeuskomitea ei apulaisoikeuskanslerin lausunnon mukaan tätä kuitenkaan edellytä eikä muutoinkaan anna yksityiskohtaisia määräyksiä saamelaismääritelmän sisällöstä. Ihmisoikeuskomitean ratkaisu ei siten voi olla perusteena lappalaisperusteen poistamiselle.

Kun vaaliluettelo on tarkoitus laatia kokonaan uudelleen ja ensimmäisen kerran 1.1.2023 pidettäviin vaaleihin, tarkoittaisi se sitä, että uuden lain silloin voimassa olevasta kieliperusteesta tulisi käytännössä ainoa objektiivinen vaaliluetteloon pääsyä koskeva edellytys. Olennainen kysymys tällöin on, jääkö lappalaisperuste poistamalla alkuperäiskansayhteisön päätöksenteon ulkopuolelle myös sellaisia itsensä saamelaisiksi identifioivia henkilöitä, jotka esimerkiksi noudattavat myös ulkopuolisen objektiivisen arvioinnin mukaisesti saamelaista elämäntapaa ja kulttuuria, mutta jotka itse taikka joiden perheessä taikka suvussa saamen kieltä ei ole ensimmäisenä kielenä opittu tai sitä ei voida osoittaa. Tätä ei esityksessä kuitenkaan käsitellä. Esitys pyrkii vahvistamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Se kuitenkin sulkisi tähän asti osan itseään vilpittömästi saamelaisina pitäneistä ja sellaisiksi myös vahvistetuksi tulleista saamelaisyhteisön osallistumisoikeuksien ja päätöksenteon ulkopuolelle. Katkos kotona ensimmäisenä kielenä opittuun saamen kielen perinteeseen voi olla suomalaistamistoimien syytä. Esitys saattaa silloin tahtomattaan jopa rakentua pakkoassimilaation tulosten päälle ja vahvistaa niitä. Ehdotuksessa määritelmän muutoksen käsittely eri ryhmien kannalta olisi siten olennaista, jotta hyvä tarkoitus itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ei johda ryhmäintressien vahvistumiseen ja yhteisön jakolinjojen syvenemiseen. Siten siltä osin, miten uudistuksessa on otettu riittävästi huomioon kaikkien saamelaisten asema ja oikeudet, tulisi esityksen perusteluja lisätä.

Muutoksenhakujärjestelmään tehtävät muutokset, jossa myös saamelaiset osallistuisivat itseidentifikaation aitouden ja uskottavuuden arviointiin, takaisivat, ettei saamelaismääritelmää käytettäisi väärin. Muutoksenhakujärjestelmän muutos myös vahvistaisi olennaisesti saamelaisten mahdollisuutta käyttää itsemääräämisoikeuttaan.

Apulaisoikeuskansleri piti perusteltuna esityksen mukaista ehdotusta neuvotteluvelvoitteen koskemisesta myös muita julkisia hallintotehtäviä hoitavia kuin viranomaisia sekä tärkeänä parannuksena lakiin sitä, että menettelystä säädettäisiin nyt yksityiskohtaisemmin ja täsmällisemmin myös suoraan lakitekstissä. Asioiden suunnittelu ja valmistelu siten, että saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana otetaan aiempaa paremmin huomioon jo ennen yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen toteuttamista, voi vähentää yksittäisessä tapauksessa neuvoteltavien asioiden lukumäärää, helpottaa neuvottelujen käymistä sekä parantaa neuvottelu- ja yhteistoiminnan lopputulosta.