Hyppää sisältöön

Lausunto esitykseen ulkomaalaislain ym. muuttamisesta

Diaarinumero: OKV/49/20/2015
Antopäivä: 11.1.2016
Ratkaisija: oikeuskansleri
Kohde: valtioneuvosto tai ministeriö
Toimenpide: lausunto

Oikeuskansleri kiinnitti oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa huomiota erityisesti ehdotuksiin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten muutoksenhakuaikojen lyhentämisestä ja oikeusavun saatavuuden rajaamisesta. Esityksen mukaan kansainvälisen suojelun saamista koskevien valitusten muutoksenhakuaikaa lyhennettäisiin siten, että valitus Helsingin hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi näissä asioissa tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikeusapua myönnettäisiin turvapaikkatutkinnassa vain, jos siihen on erityisen painavia syitä.

Oikeuskansleri totesi, että kun otetaan huomioon muutoksenhakuajan lyhentämisen yhteisvaikutukset maksuttoman oikeusavun saatavuuden rajaamista, avustajien kelpoisuusehtojen kiristämistä ja valituslupaperusteiden supistamista koskevien muutosehdotusten kanssa, hakijan tosiasialliset mahdollisuudet riittävän oikeusturvan saamiseksi kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa käsittelyssä ja siihen liittyvässä muutoksenhakuprosessissa voivat vaarantua. Oikeuskanslerin mielestä ehdotuksen jatkokäsittelyssä olisi syytä nyt tehtyä perusteellisemmin ja monipuolisemmin selvittää valitusajan lyhentämisen oikeudellista hyväksyttävyyttä erityisesti, kun se nyt esitetyssä muodossa näyttää kohdistuvan kaikkiin kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin.

Oikeuskanslerin mukaan on olennaista sekä hakijoiden oikeusturvan että viranomaistoiminnan tehokkuuden kannalta, että oikeusavun tarpeen arvioimiseksi varmistetaan asianmukainen menettely, jolla voidaan turvata oikeusavun saaminen sen tarpeessa oleville hakijoille. Oikeuskansleri totesi, että tämän sinänsä tavoitteiltaan oikeansuuntaisen ja siinä mielessä perustellun lainmuutoksen tekeminen kaipaa ainakin lausunnossa kosketelluilta osin vielä sen perusteisiin pureutuvaa jatkotyöstämistä. Erityisesti olisi aiheellista kiinnittää huomiota siihen, että toiminnan tehostamiseen ja kustannusten hallitsemiseen liittyvät tarpeet pitää suhteuttaa oikeusvaltiossa hyväksyttävällä tavalla yksilön aitoihin oikeussuojatarpeisiin.