Lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan tarkistaminen

Apulaisoikeuskansleri arvioi työryhmämietintöä muun ohella Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja asiaan liittyvän EU-oikeuden sekä Suomen perustuslain valossa.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että jatkovalmistelussa tulisi vielä punnita lapsen edun – erityisesti henkilökohtaisen koskemattomuuden – toteutumisen näkökulmasta valittua sääntelymallia, jossa toiminnan muodollinen järjestämistapa on määräävä tekijä.

Lasten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta olisi syytä vielä pohtia, olisiko myös vapaaehtoistoiminnassa sellaisia erityisen haavoittuvia alueita ja tilanteita, joissa lapsen suojeleminen asettaisi toiminnan järjestäjälle velvollisuuden eikä vain oikeuden selvittää myös vapaaehtoistyöntekijöiden rikostausta.

Esityksen perusteluissa tulisi arvioida myös työnantajan oikeuden ja lapsen edun näkökulmasta menettely niissä mahdollisissa tilanteissa, joissa vapaaehtoistyöhön hakeutuva kieltäytyisi antamasta suostumustaan otteen hankkimiselle tai jos otteesta ilmenee hakijan syyllistyneen rikokseen. Avoimeksi jää, miten toiminnan järjestäjän tulisi siinä tilanteessa menetellä tai mikä on hänen vastuunsa.

Ehdotuksessa on asetettu otteen pyytämiselle tiettyjä edellytyksiä. Esimerkiksi, että tehtävässä toimittaisiin pääsääntöisesti yksin eli ilman toisen vapaaehtoistehtävän järjestäjän toimintaan osallistuvan henkilön tai alaikäisen huoltajan läsnäoloa. Vapaaehtoistoiminnassa kuten erilaisissa kurssi- ja leiriolosuhteissa eteen tulevien erilaisten tilanteiden ennakoiminen ja määrittely yksintoimimiseksi lienee kuitenkin toisinaan hankalaa.

Esimerkiksi poliisin ja syyttäjälaitoksen palveluksessa on jo pitkään toiminut alan asiantuntijoita, joilla on mittava lapsiin kohdistuvasta rikollisuudesta ja sen ennaltaehkäisystä myös vapaaehtoistoiminnassa. Apulaisoikeuskansleri piti tarkoituksenmukaisena, että esimerkiksi poliisi- ja tai syyttäjäviranomaisten asiantuntemusta hyödynnettäisiin valmistelussa.