Kiskonnantapaisen työsyrjinnän esitutkintakynnyksen arviointi

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan Lounais-Suomen poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja ei toiminut lainmukaisen harkintavaltansa rajoissa jättäessään esitutkinnan toimittamatta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä tehdystä tutkintapyynnöstä. Apulaisoikeuskansleri totesi pitävänsä huolestuttavana, ettei myöskään poliisitoimintaa johtava ja valvova Poliisihallitus tunnistanut virheellistä laintulkintaa.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Poliisihallituksen ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen sekä asiaa käsitelleiden virkamiesten huomiota päätöksessä esittämiinsä näkökohtiin kiskonnantapaisen työsyrjinnän, työsyrjinnän ja kiskonnan tunnusmerkistöistä. Lisäksi hän saattoi näiden tietoon käsityksensä päätösten asianmukaisesta perustelemisesta. Se, että virkamies ilmoittaa virkavastuullaan päätöksen olevan oikein, ei ole rikosoikeudellista arviointia selventävä oikeudellinen perustelu.

Poliisille tekemän tutkintapyynnön mukaan kantelija oli työskennellyt yhtiössä palkatta ja ilman kirjallista sopimusta yli kahden kuukauden ajan. Kantelijan mukaan hän teki näin, koska muutoin työnantaja olisi päättänyt samassa yhtiössä työskennelleen puolisonsa työsuhteen. Kantelijan ja hänen puolisonsa oleskeluluvat olivat riippuvaisia puolison työsuhteesta. Poliisi ei toimittanut esitutkintaa, koska asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta.

Apulaisoikeuskansleri siirsi kantelun käsittelyn Poliisihallitukselle. Kanteluratkaisussaan Poliisihallitus totesi, että päätös oli asianmukaisesti perusteltu ja tutkinnanjohtajan oli toiminut harkintavaltansa rajoissa. Apulaisoikeuskansleri otti omana aloitteena tutkittavaksi Poliisihallituksen kanteluratkaisun ja sitä koskevan poliisilaitoksen päätöksen. 

Selvityksistä ilmeni, että poliisi oli hyväksynyt kantelijan kertoman siitä, että hän oli työskennellyt yli kahden kuukauden ajan yhtiössä palkatta ja ilman kirjallista sopimusta osin siksi, ettei hänen puolisonsa työsuhdetta irtisanota. Poliisihallitus totesi, että kantelija oli toiminut sopimusta solmiessaan vapaaehtoisena ja suostuminen oli tapahtunut kantelijan omista intresseistä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että työsyrjinnän tai kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistö ei edellytä erehdyttämistä. Säännösten tarkoituksena on turvata työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja estää heikomman osapuolen hyväksikäyttö työsuhteissa. Työntekijöitä tulee kohdella yhdenvertaisesti, eikä esimerkiksi työntekijöiden perhesuhteita saa käyttää hyväksi saattamiseksi heikompaan asemaan. Työntekijän suostumus työehtoihin ei poista teon rangaistavuutta. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että poliisi olisi ottanut arvioissaan huomioon niitä olosuhteita, joissa palkattomaan työskentelyyn oli suostuttu. 

Apulaisoikeuskansleri pyysi Poliisihallitusta ilmoittamaan 15.11.2022 mennessä, mihin mahdollisiin toimenpiteisiin se on päätöksen perusteella mahdollisesti ryhtynyt.