Kelan menettely toimeentulotukiasiassa, tietopyyntöön vastaamisessa ja valituskelpoisen päätöksen antamisessa

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Kansaneläkelaitoksen (Kela) huomiota asioiden asianmukaiseen käsittelyyn ja päätösten perustelemiseen hallintolain edellyttämällä tavalla. Lisäksi hän kiinnitti Kelan huomiota hallintolain ja julkisuuslain säännösten noudattamiseen tietopyyntöihin vastaamisessa ja valituskelpoisen päätöksen antamisessa niihin.  

Kelan ja kantelijan välillä oli sovittu, että Kela maksoi kantelijan sähkölaskun suoraan laskuttajalle. Kantelijalle oli myönnetty perustoimeentulotukea ja toimeentulotukea sähkölaskun maksamiseen. Kelan myöhemmin antamalla tarkistuspäätöksellä kantelijan perustoimeentulotukihakemus oli kuitenkin hylätty. Tarkistuksen yhteydessä laskelmalle oli korjattu maksetun sairauspäivärahan määrä, mutta todettu, että muilta osin tarkistus ei ollut muuttanut aiemmin annettua päätöstä. Sähkölasku oli huomioitu tarkistuspäätöksessä menona laskelmalla.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen arvion mukaan kantelijalle oli edellä kuvatuissa olosuhteissa voinut jäädä epäselväksi, miten hänen olisi tullut sähkölaskunsa maksamisen osalta menetellä. Lain mukaan hallintopäätöksen tulee sisältää perustelut ja yksilöidyn tiedon siitä, mihin asianosainen on oikeutettu.  Kelan antama tarkistuspäätös ei apulaisoikeuskanslerin sijaisen näkemyksen mukaan täyttänyt mainittuja vaatimuksia.

Kantelija oli toisessa asiassaan pyytänyt Kelaa ilmoittamaan hänelle myönnetyn toimeentulotuen maksusitoumukseen sisältyneiden silmälasien hinnan ja Kelaa antamaan valituskelpoisen päätöksen, mikäli tietoa ei anneta. Kela oli viestissään kantelijalle kieltäytynyt antamasta pyydettyä tietoa ja ilmoittanut, ettei asiasta myöskään voida antaa kantelijalle valituskelpoista päätöstä. Kantelija oli tämän jälkeen useita kertoja pyytänyt Kelalta valituskelpoista päätöstä asiassa sekä tietoa siitä, kuka oli kieltäytynyt tiedon antamisesta. Kela oli kuitenkin kieltäytynyt antamasta päätöstä ja tietoa tietopyynnön käsittelijästä. Se oli vasta runsaan seitsemän kuukauden kuluttua tietopyynnön tekemisestä antanut asiasta kantelijalle kirjallisen valituskelpoisen hallintopäätöksen sen jälkeen, kun kantelija oli tehnyt Kelan menettelystä rikosilmoituksen ja poliisi pyytänyt asiasta Kelalta selvitystä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että oikeus saada perusteltu päätös ja hakea päätökseen muutosta ovat perustuslaissa turvattuja hyvän hallinnon keskeisiä oikeusturvatakeita. Asiakirjan pyytäjällä on julkisuuslaissa turvattu oikeus halutessaan saada hallintolain mukaisesti perusteltu päätös siitä, miksi pyydettyä asiakirjaa tai tietoa asiakirjan sisällöstä ei anneta. Oikeus joko saada pyydetty asiakirja tai tieto taikka saada asiassa muutoksenhakukelpoinen päätös on ehdoton, eikä viranomainen voi siitä Kelan asiassa menettelemin tavoin kieltäytyä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti viivettä valituskelpoisen hallintopäätöksen tekemisessä huomattavana ja kantelijan kannalta kohtuuttomana.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi Kelan tietoon näkemyksensä, että kantelijan edellytykset vaatia asiaansa käsitelleen henkilön virkavastuun toteutumista samoin kuin viranomaisen toiminnan avoimuus olisivat puoltaneet viranomaisen kannanotosta vastuussa olevan henkilön nimen ilmoittamista jo hänelle annetussa vastauksessa ja viimeistään hänen sitä tiedusteltuaan. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi lisäksi käsityksenään, että asian käsittelijän nimen avoin ilmoittaminen olisi omiaan edistämään myös viranomaisen toiminnan kontrolloitavuutta. Hallinnon asiakkaalla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta reagoida asiaansa käsittelevän henkilön esteellisyyteen, jos käsittelijä jää anonyymiksi.