Käräjätuomarin epäilty virkarikos

Poliisi oli tehnyt oikeuskanslerinvirastoon ilmoituksen käräjäoikeuden käräjätuomariin kohdistuneesta tutkintapyynnöstä. Tutkintapyyntö ja sen perusteella toimitettu esitutkinta koski epäiltyä tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista.

Käräjätuomari oli käsitellyt konkurssiasiaa, jossa velallisyhtiö oli ilmoittanut lausumassaan käräjäoikeudelle vastustavansa konkurssihakemusta eikä ollut antanut suostumusta asian käsittelemiseen käräjäoikeuden kansliassa. Käräjätuomari oli kuitenkin käsitellyt ja ratkaissut asian käräjäoikeuden kansliassa määräten yhtiön asetettavaksi konkurssiin ja määräten asianajajan pesänhoitajaksi. Yhtiö oli valittanut konkurssipäätöksestä hovioikeuteen, joka oli todennut käräjäoikeuden menetelleen virheellisesti ratkaistessaan asian konkurssilain säännöksen vastaisesti kirjallisessa menettelyssä. Hovioikeus oli kumonnut käräjäoikeuden päätöksen ja palauttanut asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Jos velallinen vastustaa konkurssihakemusta, asia käsitellään konkurssilain mukaan istunnossa, jollei velallinen ole suostunut siihen, että asia käsitellään kansliassa. Konkurssilain esitöiden mukaan istuntokäsittelyyn riittää pelkkä vastustaminen eikä velallisen tarvitse esittää sille mitään perustetta. Konkurssilain mukaan konkurssia koskevan asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin hakemusasioiden käsittelyssä annettuja säännöksiä. Konkurssilain esitöissä todetaan kuitenkin, että konkurssilakiin tulisi edelleen eräitä tuomioistuinmenettelyä koskevia erityissäännöksiä, joita noudatettaisiin yleisen lain asemasta. Ne koskevat muun muassa konkurssihakemuksen käsittelyä.

Esitutkinnassa kuultuna käräjätuomari viittasi hakemusasian käsittelyssä noudatettavan oikeudenkäymiskaaren 8 luvun ja soveltuvin osin muualta oikeudenkäymiskaaresta sovellettavaksi tulevien menettelysäännösten sekä konkurssilain menettelysäännösten kokonaistulkintaan. Käräjätuomari kiisti syyllistyneensä asiassa rikokseen tai muutoinkaan oikeudellisesti moitittavaan menettelyyn. Asiassa tuli oikeuskanslerin mukaan kuitenkin soveltaa yksinomaan konkurssilain säännöksiä eikä käräjätuomarin esitutkinnassa esille tuomia oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä istuntokäsittelyn järjestämisestä. Käräjätuomari oli oikeuskanslerin mukaan näin ollen rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin perustuvan virkavelvollisuutensa käsittelemällä konkurssihakemusta koskeneen asian käräjäoikeuden kansliassa huolimatta siitä, että velallinen oli vastustanut konkurssihakemusta eikä ollut suostunut asian käsittelemiseen kansliassa.

Käräjätuomarin menettely oli oikeuskanslerin päätöksessä mainitun perusteella ollut omiaan vakavalla tavalla vaarantamaan luottamusta viranomaisen toiminnan asianmukaisuuteen ja näytti myös siltä, että menettely oli varsin huomattavassa määrin loukannut tai vaarantanut yksityistä etua. Asiassa ei muutoinkaan ollut ilmennyt mitään sellaista, jonka vuoksi tekoa olisi voitu pitää sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

Oikeuskansleri totesi asiassa näin ollen olevan todennäköisiä syitä sen tueksi, että käräjätuomari oli menettelyllään syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Oikeuskansleri pyysi valtakunnansyyttäjää nostamaan päätöksensä mukaisesti syytteen käräjätuomaria vastaan.