Hyppää sisältöön

Käräjäoikeudesta hovioikeuteen toimitettavien valitusasiakirjojen viivästyminen

Diaarinumero: OKV/1530/31/2022
Antopäivä: 14.4.2023
Ratkaisija: apulaisoikeuskansleri
Kohde: yleinen tuomioistuin
Toimenpide: käsitys

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Keski-Suomen käräjäoikeuden vakavaa huomiota laissa säädettyyn velvollisuuteen toimittaa valitusasiakirjat hovioikeuteen viipymättä. Hän saattoi lisäksi käräjäoikeuden tietoon käräjäsihteerien perehdyttämisestä ja heidän tehtävien suoriutumisen valvonnasta lausumansa. Asia tuli apulaisoikeuskanslerin tietoon hovioikeuden ilmoittamana.

Käräjäoikeus oli lähettänyt yhdessä asiassa valitusasiakirjat hovioikeuteen hieman yli kuukauden kuluttua vastavalituksen määräpäivästä yhdessä rikosasiassa, jossa vangittu vastaaja oli vaatinut välitöntä vapauttamistaan. Apulaisoikeuskansleri totesi, että viive valitusasiakirjojen lähettämisessä oli varsin huomattava ja lainvastainen, kun kyse oli lain mukaan kiireellisesti käsiteltävästä asiasta. Vangitun vastaajan kantelun sisältäneen valituksen hovioikeuteen toimittamisen viipyminen oli merkittävästi vaarantanut vastaajan oikeusturvaa.

Käräjäoikeus oli yhteensä 13 muussa rikosasiassa lähettänyt valitusasiakirjat hovioikeuteen 44-102 päivää vastavalituksen määräpäivän jälkeen. Apulaisoikeuskansleri piti käräjäoikeuden esittämiä syitä näille viipymisille jossain määrin ymmärrettävinä. Etenkin tapahtuma-aikana vallinneet pandemian aiheuttamat poikkeukselliset olot, vaikea työtilanne ja puutteelliset resurssit olivat eittämättä vaikuttaneet yleisemminkin asioiden käsittelyn pitkittymiseen käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden esittämät syyt eivät apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan kuitenkaan oikeudellisesti hyväksyttävästi perustelleet sitä, että valitusasiakirjojen lähettämisessä hovioikeuteen oli ollut näin monessa asiassa varsin pitkiä viiveitä. Käräjäoikeuden menettely oli vaarantanut asianosaisten perustuslaissa turvatun oikeuden saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ilman aiheetonta viivytystä. Menettely oli myös ollut omiaan vaarantamaan luottamusta lainkäyttötoiminnan asianmukaisuuteen. 

Asiakokonaisuudessa ilmeni, että tehtävissään aloittaneiden käräjäsihteerien perehdytys oli tapahtuma-aikana ollut olennaisesti puutteellista. Käräjäoikeudessa ei myöskään käräjäsihteerien poissaolojen varalle ollut selkeää toimintamallia valitusasiakirjojen hovioikeuteen lähettämiseen ja vastuun jakautuminen poissaolotilanteissa näytti olleen varsin epäselvää. Lisäksi käräjäoikeudessa ei ollut kattavaa seurantajärjestelmää, joka olisi voinut ainakin vähentää riskiä siitä, että valitusasiakirjat jäävät epähuomiossa lähettämättä. Apulaisoikeuskansleri kohdisti muun ohella näistä syistä laillisuusvalvonnallisen moitteensa käräjäoikeuteen.

Apulaisoikeuskansleri piti tärkeänä, että käräjäoikeus oli ryhtynyt aktiivisiin toimenpiteisiin tässä asiassa ilmenneen kaltaisten laiminlyöntien ehkäisemiseksi. Selvityksen mukaan käräjäoikeudessa oli muun ohella luotu valitusasiakirjojen hovioikeuteen lähettämiseen toimintamalli käräjäsihteerien poissaolojen varalle ja käräjäsihteerien tehtävien suoriutumista oli asianmukaisen perehdytyksen lisäksi muutonkin pyritty turvaamaan. Myös osastovastaavan harjoittamasta jälkikäteisvalvonnasta oli sovittu.