Joensuun ja Outokummun kaupunkeja sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntia koskeva erityinen kuntajakoselvitys

Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan oli sinällään mahdollista, että määrättäessä erityinen kuntajakoselvitys toimitettavaksi otettiin sisällöllisesti huomioon myös valmisteilla olleet yleisen kuntarakenneuudistuksen toteuttamista koskevat säännökset. Kuntien velvoittaminen osallistumaan erityiseen kuntajakoselvitykseen pelkästään vanhentumassa olleiden lähtökohtatietojen pohjalta ei olisi ollut perusteltua.

Perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta on sen sijaan ongelmallista, jos kuntien asukkaat ja kunnat sekä näiden edustajat joutuvat muodostamaan kantansa tarkoituksenmukaiseen kuntajakoon puutteellisten ja muuttuvien lähtökohtatietojen pohjalta. Toisaalta kuntauudistuksen kaltaisen mittavan kokonaisuuden, jonka osat vaikuttavat toisiinsa ja jonka yhtenä merkittävänä taustatekijänä ovat vielä julkisen talouden rahoituspohja ja sen muutokset, yhdellä kertaa käsittelyyn saaminen voi olla käytännössä mahdotonta.

Perustuslakivaliokunnan esittämä vähintään kuuden kuukauden aikavaatimus lainsäädäntöratkaisujen hyväksytyiksi tulemisesta koski nimenomaisesti vain perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä ollutta yleisen kuntarakenneuudistuksen toteuttamista. Riittäviä tietoja ainakin keskeisistä päätöksentekoon vaikuttavista seikoista koskeva vaatimus on sen sijaan merkitykseltään yleisempi ja sitä on perusteltua soveltaa yleisen kuntarakenneuudistuksen toteuttamisen lisäksi myös kuntien uudistuksen kanssa samanaikaisesti vireillä oleviin erityisiin kuntajakoselvityksiin osallistumiseen ja noiden selvitysten aikatauluttamiseen.

Mahdollisten kuntien yhdistymistä koskevien valtioneuvoston päätösten lainmukaisuus tulee erikseen oikeuskanslerin ennakollisesti tarkastettavaksi ja mahdolliseen valtuuston vastustuksesta huolimatta tehtyyn valtioneuvoston päätökseen saa lisäksi hakea muutosta edellä selostetulla tavalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamalla. Kantelut eivät antaneet tämän johdosta ainakaan tässä vaiheessa oikeuskanslerille aihetta toimenpiteisiin. Oikeuskansleri lähetti päätöksensä kuitenkin valtiovarainministeriölle tiedoksi.