Hallintopakkotoimenpiteisiin ryhtyminen ympäristö- ja rakennusvalvonnassa

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kaarinan kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvonnan sekä kaupunginhallituksen vakavaa huomiota ympäristönsuojelu-, maankäyttö- ja rakennus- sekä jätelain noudattamiseen varmistamalla niiden edellyttämä valvontatoimenpiteiden tehokkuus. Riittävää ei ole vain seuranta, vaan kaupungin tulisi valvonnassaan tarvittaessa ryhtyä myös hallintopakkotoimenpiteisiin.

Kaarinan kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaiset eivät olleet valvoneet kantelussa tarkoitettujen kiinteistöjen tilannetta riittävästi.  Valvontatoimenpiteet oli aloitettu noin 10 vuotta sitten, mutta valvontaviranomaisten edellyttämiä toimenpiteitä ei ollut vieläkään toteutettu. Ympäristö- ja rakennusvalvonnan toimenpiteet olivat asiassa saatujen selvitysten perusteella olleet selvästi riittämättömiä. Tilanteen roskaantuneilla kiinteistöillä on sallittu jatkua noin 13 vuotta.

Kantelussa tarkoitetusta kiinteistöistä oli tehty ensimmäiset valitukset ja valvontapyynnöt kaupungille vuonna 2009. Kaupunki oli antanut useita kehotuksia alueiden siistimisestä kiinteistöjen omistajille vuodesta 2016 alkaen. Missään vaiheessa valvontaviranomainen ei kuitenkaan ollut ryhtynyt hallintopakkotoimenpiteisiin, vaikka edellytettyjä siistimistoimenpiteitä ei ollut suoritettu loppuun eikä asetettuja määräaikoja noudatettu. Toiminnanharjoittajalle oli myönnetty lukuisia pidennyksiä määräaikoihin, ja valvontaviranomainen oli kerta toisensa jälkeen pyrkinyt neuvonnan ja ohjauksen keinoin saattamaan tilannetta oikeaan suuntaan. Siistimistoimenpiteet olivat kuitenkin edelleen kesken.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että suhteellisuusperiaatteen huomioiminen on tärkeää ja käytännössä viranomaisen resurssien niukkuuden vuoksi myös välttämätöntä ympäristö- ja rakennusvalvonnassa. Perustuslaissa turvataan kuitenkin myös jokaisen oikeus terveelliseen ympäristöön, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä jokaisen oikeusturva, joita kaikkia täsmennetään mm. hallintolaissa ja erityislainsäädännössä. On selvää, että valvontaviranomaisen tulee ensisijaisesti neuvonnan keinoin pyrkiä saamaan valvonnan kohde toivottuun tilaan, kuten tässä tapauksessa kiinteistöt siistittyä useita vuosia maassa olleista purkujätteistä ja roskista.

Ympäristö- ja rakennusvalvontaa koskevat säännökset ja ohjeistukset kuitenkin edellyttävät, että valvontaviranomainen suorittaa valvontatehtävänsä huolellisesti ja tehokkaasti. Viranomaistoimintaa kohtaan tunnetun yleisen luottamuksen ja uskottavuuden ylläpitäminen edellyttää lisäksi, että valvonta on vaikuttavaa, tavoitteellista ja määrätietoista. Valvonnalla ei voi olla tosiasiallista vaikuttavuutta, ellei viranomainen järjestelmällisesti seuraa asettamiensa määräaikojen noudattamista ja ryhdy asteittain tehokkaampiin toimenpiteisiin, ellei sen antamilla neuvovilla, ohjaavilla ja kehottavilla toimilla ole tavoiteltua vaikutusta. Ympäristöhallinnon ohjeistuksista ilmenee, että asetettujen määräaikojen noudattamisen valvomiseksi paikalla tulisi tehdä valvontakäynti viivytyksettä asetetun määräajan päätyttyä. Pääsääntöisesti valvontaviranomaisen tulisi ryhtyä hallintopakkotoimenpiteisiin, ellei yksi kehotus tuota haluttua lopputulosta.