EU-maissa saadun sairaanhoidon kustannusten korvauskäytännön tulisi olla yhtenäisempi

Oikeuskanslerin mukaan nykyinen epäyhtenäinen korvaushakemusten käsittely vaarantaa ulkomailla hoitoa saaneiden henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden kulujensa korvaamiseen. Hän pyysi sosiaali- ja terveysministeriöltä selvitystä siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy nykyistä yhdenvertaisemman korvauskäytännön turvaamiseksi.

Oikeuskansleri ryhtyi vuonna 2016 tutkimaan omana aloitteenaan rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (rajalaki) perusteella myönnettävien sairaanhoitokustannusten korvauskäsittelyä. Rajalain mukaiset korvaukset EU-maissa saadusta sairaanhoidosta maksaa Kela, jonka tulee korvauksen määrän vahvistamiseksi selvittää potilaan kotikunnalta (terveyskeskus) tai kotikunnan mukaiselta kuntayhtymältä (sairaanhoitopiiri), mikä vastaavan palvelun kustannus ja asiakasmaksu olisivat olleet potilaan kotikunnassa.

Asiaa tutkittaessa ilmeni, että Kelan tietopyyntöjä käsitellään eri terveydenhuollon yksiköissä eri tavoin. Kelan selvityksen mukaan tietopyyntöihin vastaaminen viipyi joissakin yksiköissä jopa vuoden. Joissakin sairaanhoitopiireissä oli myös määritelty euromääräinen raja, jonka alittavat tietopyynnöt käsitteli muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö. Kelan näkemyksen mukaan lain tiedusteluprosessi oli hallinnollisesti erittäin raskas ja aikaa vievä sekä Kelassa että julkisen terveydenhuollon puolella.

Rajalain uudistamista koskevan hallituksen esityksen (HE 68/2017 vp) mukaan kuntia ja sairaanhoitopiirejä koskevat velvoitteet siirtyisivät maakunnille. Kela selvittäisi korvauksen määrän itse, ja vastaavan terveyspalvelun kustannus selvitettäisiin maakunnalta ainoastaan tarvittaessa. Esityksen mukaan tämä edellyttäisi Kelalta nykyistä laajempaa lääketieteellistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaa asiantuntijuutta. Esityksen mukaan korvattaviksi tulisivat edelleen vastaavasta hoidosta aiheutuneet kustannukset. Kelan käytössä olisivat muusta lainsäädännöstä johtuen korvauskäsittelyssä tarvittavat tiedot.

Oikeuskansleri totesi, ettei esityksessä kuvata tarkemmin, miten tämä toteutuu kustannustietojen osalta. Vaikuttaa siltä, että esityksessä on muuna lainsäädäntönä tarkoitettu tuolloista valinnanvapauslakiesitystä, joka kuitenkin on näiltä osin peruutettu antamalla uusi esitys (HE 16/2018 vp). Oikeuskansleri katsoi myös, että rajalain muuttamista koskevan hallituksen esityksen mukainen korvauskäsittely vastaisi osin nykyistä mallia eikä esityksessä vaikuta arvioidun nykyiselle prosessille vaihtoehtoisia malleja. Hänen mukaansa lainsäädännön selkeyttämiseen olisi hyvä mahdollisuus hallituksen esityksen käsittelyn ollessa eduskunnassa vielä kesken.

Oikeuskansleri totesi, että sosiaali- ja terveysministeriön tulee antamassaan selvityksessä erityisesti esittää näkemyksensä siitä, tuleeko korvausprosessin sisältää lääketieteellinen arvio ulkomailla annetun hoidon tarkoituksenmukaisuudesta. Samaten sen tulee esittää selvitystä niistä toimenpiteistä, joilla turvataan korvauskäsittelyn sujuvuus, joutuisuus ja korvausta hakevien yhdenvertaisuus.