Esitutkintapäätöksen perusteleminen

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisarion huomiota esitutkintapäätöksen perustelemiseen. 

Kantelija oli tehnyt rikosilmoituksen siitä, että hammaslääkäri olisi käynyt katsomassa hänen hoitotietojaan ilman perustetta. Tutkinnanjohtaja oli tehnyt päätöksen, jonka mukaan asiassa ei ollut syytä epäillä tapahtuneen rikosta, koska hammaslääkäri oli antanut asiasta selvityksen tietojen käyttötarkoituksesta ja tietojen katsomiselle oli potilaslain mukainen peruste. Tätä ei ollut kuitenkaan esitutkintapäätöksen perusteluissa kerrottu. 

Tutkinnanjohtajan mukaan liitteistä, jotka kantelija on voinut tilata itselleen, selviää riittävästi tietojen käyttötarkoitus. Kantelijan terveystietoja ei tutkinnanjohtajan mukaan ole kuitenkaan voinut liittää tutkinnan päätökseen salassapidosta johtuen. 

Apulaisoikeuskansleri mukaan esitutkinnan toimittamatta jättämistä koskevasta päätöksestä tulee yksiselitteisesti ilmetä, miksi asiassa ei ole syytä epäillä rikosta eikä perustelujen puutteellisuutta korvaa se, että asianosainen voi tilata asiaan liittyviä liitteitä itselleen. Arvion siitä, miksi asiassa ei ole syytä epäillä rikosta ja perustellun päätöksen tekee tutkinnanjohtaja. Esitutkintapäätöksen perusteluihin on myös tarvittaessa kirjoitettava salassa pidettävääkin tietoa niiden ollessa päätöksen perusteena. Tällöin tulee luonnollisesti huomioida asiakirjojen salassapitoa koskeva sääntely.

Apulaisoikeuskansleri totesi myös huomionaan, että asian esiselvityksessä rikoksesta epäillyksi ilmoitetulle sähköpostitse lähetetyssä selvityspyynnössä ei ollut informoitu epäillyn oikeuksia. Poliisihallitus on antanut 1.1.2024 voimaan tulleen rikosten esikäsittelyä koskevan ohjeen, jonka mukaan tällaista selvitystä pyydettäessä oikeudet tulee ilmoittaa. Kyseisessä tapauksessa asian esiselvitys oli kuitenkin tehty ennen Poliisihallituksen ohjeen voimaantuloa.