Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen: Ihmiskaupparikosten esitutkinnoissa myönteistä kehitystä
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan poliisin toimittamissa ihmiskaupparikosten esitutkinnoissa ja niiden valvonnassa on myönteistä kehitystä.
Apulaisoikeuskansleri totesi joulukuussa 2021 antamassaan päätöksessään (OKV/1233/70/2021) poliisilla olevan vaikeuksia tunnistaa esitutkinnassa ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistöjä. Päätöksessään apulaisoikeuskansleri kehotti poliisin sisäistä laillisuusvalvontaa ottamaan lähempään seurantaan ihmiskaupparikosten tunnistamisen ja viivytyksettömän esitutkinnan turvaamisen.
Apulaisoikeuskanslerin päätöksen jälkeen Poliisihallitus vahvisti ihmiskaupparikosten esitutkinnan yhdeksi poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan valtakunnalliseksi painopistealueeksi. Keväällä 2023 apulaisoikeuskansleri otti omana aloitteena tutkittavakseen sen, miten Poliisihallitus oli valvonut ihmiskaupparikosten esitutkintojen lainmukaisuutta. Marraskuussa 2023 apulaisoikeuskansleri teki myös laillisuusvalvontakäynnin Poliisihallituksen laillisuusvalvontaan.
Ihmiskaupparikosten esitutkinnoissa oli edelleen puutteita. Esimerkiksi näytön arviointia edellyttäviä tapauksia ei ollut saatettu syyttäjän arvioitavaksi. Poliisi kokee ihmiskaupan ja sen lähirikosten tunnistamisen sekä tunnusmerkistöjen soveltamisen edelleenkin vaikeaksi.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan myönteistä oli, että poliisilaitokset ovat tunnistaneet puutteita omassa sisäisessä laillisuusvalvonnassaan ja ryhtyneet korjaaviin toimenpiteisiin. Myös Poliisihallituksen aktiivinen ihmiskaupparikosten laillisuusvalvonta tukee olennaisesti myönteistä kehitystä. Poliisihallituksen toiminta ihmiskaupparikosten valvonnassa ei antanut aihetta apulaisoikeuskanslerin toimenpiteisiin.
Apulaisoikeuskanslerin päätöksen jälkeen useat poliisilaitokset olivat uudistaneet ihmiskaupparikosten esitutkintojen organisointia. Alkuvaiheen tutkintatoimien keskittämisellä vaikuttikin olevan myönteinen vaikutus. Vuonna 2021 toimintansa aloittaneen Helsingin poliisilaitoksen yhteydessä toimivan valtakunnallisen ihmiskaupparikosten tutkintaryhmän työ on merkittävästi kohentanut ihmiskaupparikosten esitutkintojen laatua ja viivytyksettömyyttä. Tärkeää olisi kuitenkin huolehtia siitä, että osaamista ihmiskaupparikosten esitutkintaan on riittävästi myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Ihmiskaupparikosten esitutkintojen laadun parantaminen edellyttää edelleen eri viranomaisten pitkäaikaista työtä ja seurantaa. Myös apulaisoikeuskanslerin tutkittavana on edelleen ihmiskaupparikosten esitutkintoihin liittyviä asioita.
Seksuaalirikosten laillisuusvalvonta
Ihmiskaupparikosten kanssa samassa yhteydessä apulaisoikeuskansleri arvioi myös Poliisihallituksen suorittamaa laillisuusvalvontaa seksuaalirikosten esitutkinnoista. Apulaisoikeuskansleri totesi marraskuussa 2022 antamassaan päätöksessä (OKV/325/70/2022) tietyissä poliisilaitoksissa olleen merkittäviä laiminlyöntejä seksuaalirikosten esitutkinnoissa. Vuonna 2022 poliisi oli ottanut sisäisen laillisuusvalvonnan painopisteeksi ihmiskaupparikosten ohella myös seksuaalirikosten esitutkinnat.
Poliisin sisäisessä laillisuusvalvonnassa ilmeni vuonna 2022 seksuaalirikoksissa koskevissa esitutkintojen päätöksissä poikkeuksellisen paljon puutteita. Tämän perusteella seksuaalirikosten esitutkinnat on otettu poliisin sisäisessä valvonnassa uudelleen valtakunnalliseksi painopistealueeksi vuonna 2023.
Apulaisoikeuskansleri on pyytänyt Poliisihallitusta lähettämään tiedoksi vuoden 2023 laillisuusvalvontakertomuksen. Seksuaalirikosten laillisuusvalvontaa koskien apulaisoikeuskanslerin oma aloite on edelleen vireillä.
Lisätietoja
Esittelijäneuvos Juho Lehtimäki, puh 029 51 62559, [email protected]
