Aluesyyttäjän ja käräjätuomarin menettely syyteoikeuden vanhentumista koskeneessa asiassa

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi käräjätuomarille huomautuksen vastaajan tuomitsemisesta rangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneesta teosta. Asia tuli ilmi oikeuskanslerinvirastossa tehdyssä rangaistustuomioiden tarkastamisessa.

Vanhentunut rikos oli ollut yksi käräjäoikeuden asiassa vastaajan syyksi lukemista rikoksista. Korkein oikeus purki käräjätuomarin hakemuksesta tuomion vanhentuneen teon osalta ja määräsi vastaajan muissa syytekohdissa luetuista rikoksista uuteen yhteiseen rangaistukseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että rangaistuksen tuomitseminen teosta, josta lain mukaan ei enää voi seurata rangaistusta, on omiaan heikentämään luottamusta lainkäytön asianmukaisuuteen ja vaarantaa merkittävästi vastaajan oikeusturvaa. Tapauksessa virheestä ei kuitenkaan ollut aiheutunut vastaajalle haitallisia täytäntöönpanoseuraamuksia tai muutakaan vahinkoa.

Syytteen asiassa nostanut aluesyyttäjä ei ollut vakiintuneen syyttäjäkäytännön mukaisesti viestinyt haastehakemuksen toimittamisen yhteydessä käräjäoikeudelle, että syyteoikeus oli mainitun syytekohdan osalta vaarassa vanhentua. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi syyttäjän tietoon käsityksensä, että syyttäjän olisi rikosoikeudellisen vastuun toteutumisen varmistamiseksi pyrittävä omilla toimenpiteillään edesauttamaan sitä, että haaste annetaan syyteoikeuden vanhentumisen katkaisevalla tavalla vastaajalle tiedoksi ennen syyteoikeuden vanhentumista.