Yliopistokollegion menettely yliopiston hallituksen jäsenten valinnassa

Oikeuskansleri kiinnitti sekä yliopistokollegion että sen puheenjohtajan huomiota perustuslaissa ja hallintolaissa säädettyyn, hyvään hallintoon kuuluvan asianmukaisen ja tasapuolisen kohtelun vaatimukseen, kun kollegio valitsee jäseniä yliopiston hallitukseen.

Yliopistokollegio oli asettanut valmisteluryhmän valmistelemaan yliopiston hallituksen ulkopuolisten jäsenten valintaa 1. tammikuuta 2022 alkavalle toimikaudelle. Kollegion tilaisuuksissa ja kokouksissa oli loppuvuodesta 2020 ja alkuvuodesta 2021 keskusteltu yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten valintaprosessista sekä henkilöistä, jotka mahdollisesti soveltuisivat ulkopuolisiksi jäseniksi. Tammikuussa 2021 pidettyyn kokoukseen oli laadittu ennakkoon 30 ehdokkaan lista, jossa kantelija ei ollut mukana. Kokouksessa oli suoritettu koeäänestys, jossa listalta oli valittu 10 ehdokasta, joita haastateltaisiin.

Kantelija oli toiminut yliopistossa hallituksen jäsenenä, jossa hän edusti yliopistoyhteisön professoreiden ryhmää tiedekunnan professorina. Syksystä 2020 alkaen kantelija oli tuonut esille pyrkimyksensä asettua ehdolle yliopiston hallituksen ulkopuoliseksi jäseneksi. Kantelija oli kertonut jäävänsä eläkkeelle, kun hän saavuttaa lakisääteisen eläkeiän 1. marraskuuta 2021. Yliopistokollegio arvioi hallituksen ulkopuolisten jäsenten kelpoisuutta 15.9.2021 tilanteen mukaisesti. Kollegio katsoi tuolloin, että kantelijan työsuhteen päättymispäivämäärästä huolimatta hänen kuulumisensa yliopistohenkilöstön ryhmään oli kelpoisuuseste ulkopuolisen jäsenen tehtävään. Tämän vuoksi kantelijaa ei otettu mukaan hallituksen ulkopuolisten jäsenten ehdokaslistalle eikä sittemmin järjestettyyn koeäänestykseen. Kollegion mukaan kenelläkään ei ole oikeutta olla esillä valintaprosessissa yliopiston hallituksen jäseneksi. Kollegio ei ota vastaan ilmoittautumisia tehtävään eikä itse valintaprosessi ole julkinen.

Oikeuskanslerin mukaan yliopiston hallituksen asema on niin merkittävä, että sen ulkopuolisten jäsenten valinnassa tulee monipuolisesti huomioida päteviä ja ansioituneita henkilöitä ehdokkaina. Hallituksen jäsenten valintaprosessi ei ole yliopiston sisäiseksi jäävää hallintotoimintaa, joka jäisi hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle. Julkista hallintotehtävää hoitavan ja julkisia varoja käyttävän julkisoikeudellisen laitoksen tärkeimpien lakisääteisten päätöksentekoelinten valinta ja toiminnan perusteet eivät voi lähtökohtaisestikaan olla yleisten perustuslakiin palautuvien hyvän hallinnon vaatimusten ulkopuolella. Huolellisesti, avoimesti ja asianmukaisesti toteutettu hallituksen jäsenten valintaprosessi tukee olennaisesti yliopiston julkisten hallintotehtävien hoitamista ja turvaa myös perustuslaissa yliopistoille säädetyn itsehallinnon sekä tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapautta koskevien periaatteiden toteutumista. Hallintolaissa säädettyjä hyvän hallinnon vaatimuksia oli näin ollen sovellettava myös yliopistokollegion toimintaan hallituksen jäsenten valintamenettelyssä, jota hyvään hallintoon kuuluvan tasapuolisen ja asianmukaisen käsittelyn ja kohtelun periaatteet ohjaavat.

Yliopistolaissa ei ole säännöksiä siitä, että hallituksen ulkopuolisia jäseniä valittaessa tulisi soveltaa yliopiston johtosäännön tai vaalijohtosäännön määräyksiä. Yliopistolaissa ei myöskään ole säännöksiä eikä lain esitöissä tulkintaohjeita siitä, minkä ajankohdan mukaisesti yliopistokollegion tulee arvioida hallituksen ulkopuolisen jäsenen kelpoisuusvaatimusten täyttymistä tai miten toimitaan tilanteessa, jossa henkilön mahdollinen valintakelpoisuuden este poistuu ennen hallituksen toimintakauden alkamista. Laissa, sen esitöissä, yliopiston johtosäännöissä tai vaalijohtosäännössä ei myöskään ole sellaisia säännöksiä, määräyksiä tai tulkintaohjeita, jotka estäisivät tai poissulkisivat ehdolle asettautumisen sellaiselta henkilöltä, joka hallituksen toimikauden alkamisajankohtana katsoo täyttävänsä ulkopuoliselle jäsenelle asetetut kelpoisuusvaatimukset, taikka jotka ylipäätään kieltäisivät yliopistokollegiota ottamasta vastaan ilmoittautumisia ja ehdolle asettautumisia hallituksen ulkopuoliseksi jäseneksi. Kollegio ei oikeuskanslerille antamassaan selvityksessä ollut kiistänyt kantelijan esille tuomaa seikkaa siitä, että hänen ehdokkaaksi ilmoittautumistaan oli kannatettu.

Oikeuskanslerin mukaan kollegion antaman selvityksen perusteella jäi jossain määrin epäselväksi se, miksi kantelijan vapaamuotoista ilmoitusta tulevasta eläkkeelle jäämisestään lakisääteisenä ajankohtana 1. marraskuuta 2021 ei pidetty riittävänä selvityksenä vaali- ja valintakelpoisuuden esteen poistumisesta. Oikeuskansleri piti yliopistokollegion ehdotonta vaatimusta siitä, että kantelijan olisi tullut tehdä eläkkeelle jäämisestään ilmoitus yliopiston SAP HR –järjestelmään lähes vuosi ennen suunniteltua eläköitymisajankohtaa, kohtuuttomana ja suhteettomana.

Oikeuskansleri totesi, että yliopistokollegio ei voinut torjua kantelijan pyrkimystä asettua ehdolle eikä myöskään torjua häntä kannattaneiden yliopistokollegion jäsenten pyrkimystä saada kantelija ehdolle yliopiston hallituksen ulkopuoliseksi jäseneksi sillä perusteella, että tämä oli 15.9.2021 yliopiston professorina kuulunut hallituksen yliopistohenkilöstön ryhmään. Tiedossa oli ollut se, että kantelijalla oli ollut tarkoitus jäädä laissa säädetyn eroamisiän mukaisesti eläkkeelle.

Oikeuskanslerin mukaan yliopistokollegion menettely ei täyttänyt kantelijaan kohdistuvilta osin perustuslaissa ja hallintolaissa säädettyjä, hyvään hallintoon kuuluvia asianmukaisen ja tasapuolisen kohtelun vaatimuksia.