Yhteydensaannin ongelmat perusterveydenhuollossa

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevien sekä näiden toimintaa valvovien tahojen huomiota päätöksessään esittämiinsä näkemyksiin yhteydensaannin järjestämisestä terveydenhuollossa. Hän jatkaa perusterveydenhuollon ajanvaraus- ja takaisinsoittojärjestelmien ja hoitoon pääsyn lainmukaisuuden seuraamista.

Oikeuskanslerinvirastoon oli saapunut loppuvuodesta 2021 useita hoitoon pääsyyn ja yhteyden saantiin liittyviä ongelmia koskevia kanteluita. Terveydenhuollon asiakkaiden takaisinsoittopyyntöjen käsittely oli ollut aiemminkin apulaisoikeuskanslerin arvioitavana. Näihin kysymyksiin liittyvät ongelmat olivat olleet laajasti esillä myös tiedotusvälineissä. Apulaisoikeuskansleri päätti ottaa omana aloitteenaan yhteyden saantiin liittyvät ongelmat ja sen toteutumista koskevan valvonnan laajemmin tutkittavaksi.

Apulaisoikeuskanslerin hankkimista selvityksistä ilmeni, että eri puolella Suomea oli vuosina 2021-2022 ilmennyt laajamittaisia ongelmia terveydenhuoltolain edellyttämän välittömän yhteydensaannin toteutumisessa. Vaihtelu eri alueilla oli kuitenkin huomattavaa. Selvitysten perusteella osa kunnista/kaupungeista oli ollut asian vuoksi yhtäjaksoisen valvonnan kohteena pitkään.

Valvonnassa ilmeni myös, että puhelinjärjestelmään kirjautuvia takaisinsoittopyyntöjä on pyritty rajoittamaan teknisesti. Hoitoon pääsyn tilastotietoja oli myös jätetty julkaisematta terveydenhuoltolain vastaisesti. Selvitysten perusteella oli laajempanakin käytäntönä, että terveydenhuoltoon yhteyttä ottaneelle henkilölle tehdään vain yksi takaisinsoittoyritys. Edelleen nousi esille, että yhtäältä takaisinsoittojärjestelmiä toteuttavien puhelinoperaattoreiden ja toisaalta potilastietojärjestelmän tuottamien hoitoon pääsyä koskevien tietojen välillä on ollut ristiriitaisuuksia eikä THL:n tilastoissa käytettävien Avohilmo-tietojen kattavuuteen voida täysin luottaa.

Yhteydensaannin ja siihen liittyvien ajanvarausten ja hoitoon pääsyn ongelmien syyt ovat kytkeytyneet koronaviruspandemian aiheuttamaan laajempaan terveydenhuollon kriisiin ja tilanne on osittain parantunut sen hellittämisen sekä toistuvien valvontatoimenpiteiden myötä. Ongelmia kuitenkin on yhä eri puolella Suomea. Merkittävänä syynä niihin on yleisempi terveydenhuollon käytettävissä olevien resurssien puute. Ongelmia oli myös vielä vuonna 2024.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että terveydenhuollon järjestämistä koskevat aikarajat ovat velvoittavia oikeusnormeja, eivät tavoiteluontoisia kirjauksia. Ne turvaavat keskeistä perusoikeutta, jokaiselle kuuluvaa oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja viime kädessä oikeutta elämään.

Olennaista yhteydensaannin asianmukaiselle järjestämiselle terveydenhuollossa on käytössä olevien teknisten järjestelmien sekä tiedonkeruun menetelmien toimivuus. Apulaisoikeuskanslerin mukaan terveydenhuollossa tulee käyttää vain sellaisia puhelinpalvelujärjestelmiä, joiden tuottaman tiedon perusteella lain edellyttämän välittömän yhteydensaannin toteutumisesta voidaan jälkikäteen varmistua.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota myös terveydenhuoltoa koskevaan velvoitteeseen julkaista verkkosivuilla tiedot laissa säädettyjen enimmäisaikojen noudattamisesta. Näiden tietojen julkaiseminen on tärkeää sekä terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksien mutta myös terveydenhuoltoon kohdistuvan valvonnan toimivuuden kannalta.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että aluehallintovirastojen tulee terveydenhuollon järjestämistä valvoessaan käyttää tarvittaessa ankarimpiakin toimenpiteitään, jos valvottavaa ei muuten saada noudattamaan laillisia velvollisuuksiaan. Terveydenhuollon järjestämisessä on myös varauduttava riittävällä tavalla häiriö- ja poikkeustilanteisiin.