Virheellisyyksiä esitutkintapäätöksessä ym.

Kantelijan rikosilmoituksen johdosta tehdystä esitutkintapäätöksestä ei selvästi ilmennyt mihin konkreettisiin tapahtumatietoihin päätös perustui. Päätökseen sisältyneet tapahtumatiedot eivät suoraan vastanneet rikosilmoituksessa ja muussa aineistossa olleita tietoja. Esitutkintapäätöksen perusteluissa mainittiin myös nimeltä henkilö, jolla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. Hankitun selvityksen mukaan kyseinen nimi oli erehdyksessä jäänyt esitutkintapäätökseen, kun sitä laadittaessa oli käytetty valmista asiakirjapohjaa.

Esitutkintapäätös oli tapauksessa laadittu osin suomeksi ja osin ruotsiksi. Päätöksen johdantotiedot sekä selostetut tapahtumatiedot oli kirjattu suomeksi, kun taas päätöksen perustelut oli laadittu ruotsiksi. Koska rikosilmoitus ja asian muu aineisto oli asiakirjoista ilmenevin tavoin laadittu ruotsiksi, oli apulaisoikeuskanslerin mukaan selvää, että esitutkintapäätös olisi tullut laatia kokonaisuudessaan ruotsiksi. Mahdollisiin teknisiin seikkoihin liittyvät kieliepäselvyydet eivät saa, vaikka asianosainen osaisikin sekä suomea että ruotsia, johtaa päätösasiakirjan käsittelykieltä koskeviin epäjohdonmukaisuuksiin. Lisäksi ilmeni, että poliisi oli lähettänyt esitutkintapäätöksen kantelijan vanhaan osoitteeseen. Apulaisoikeuskansleri totesi muun muassa, että koska oikeat osoitetiedot selvästi ilmenivät rikosilmoituksesta, olisi poliisilaitoksella huolellista menettelyä noudattaen voitu varmistaa päätöksen lähettäminen kantelijalle alun perin oikeaan osoitteeseen.

Kantelija totesi kantelussaan lisäksi, että poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli ja toisen poliisilaitoksen rikoskomisario eivät olleet ymmärtäneet ruotsia eivätkä osanneet palvella häntä ruotsiksi. Vanhempi konstaapeli ja rikoskomisario esittivät puolestaan selvityksissään, että he olivat kyllä aloittaneet keskustelut kantelijan kanssa ruotsiksi, mutta keskusteluja oli eri syistä jatkettu suomeksi. Keskustelujen tarkka sisältö jäi tosin epäselväksi siltä osin kuin ne olivat johtaneet päätökseen käyttää suomen kieltä, mutta näytti apulaisoikeuskanslerin mukaan siltä, että kielivalinta ei kaikilta osin ollut tapahtunut kantelijan kielellisiä oikeuksia ajatellen säännösten edellyttämällä neutraalilla tavalla.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti ratkaisussaan tutkinnanjohtajan huomiota tarkkuuteen esitutkintapäätöstä laadittaessa. Apulaisoikeuskansleri saattoi myös tutkinnanjohtajan ja poliisilaitoksen tietoon esittämänsä käsityksen päätösasiakirjan kielestä sekä huolellisesta menettelystä esitutkintapäätöksen lähettämisessä. Apulaisoikeuskansleri saattoi lisäksi vanhemman konstaapelin ja rikoskomisarion tietoon ratkaisussa esitetyt kielellisten oikeuksien toteutumista koskevat näkökohdat.