Hyppää sisältöön

Viranomaisen selvitys- ja perusteluvelvollisuus

Diaarinumero: OKV/1314/1/2009
Antopäivä: 14.9.2011
Ratkaisija: apulaisoikeuskansleri
Kohde: muu viranomainen tai julkista tehtävää hoitava
Toimenpide: käsitys

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, Valviran, tehtäviin kuuluu antaa tuomioistuimille ja muille viranomaisille näiden pyytämiä vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja. Valviralla on palveluksessaan pysyviä asiantuntijajäseniä, joilta Valvira pyytää lausuntoja oman lausuntonsa valmistelussa. Valviraan ja sen julkista tehtävää hoitaviin pysyviin asiantuntijoihin sovelletaan hallintolakia (434/2003).

Käräjäoikeus ja korkein oikeus olivat kantelijan asiaa käsitellessään pyytäneet Valviralta lausuntoa. Lausunnon pyyntöasiakirjoista oli nähtävissä, että asian aikaisemmassa oikeuskäsittelyssä oli esitetty erityisen runsaasti keskenään ristiriitaisia, lähinnä kahta eri tulkintalinjaa edustavia lääkärinlausuntoja. Valvira oli molemmilla kerroilla pyytänyt lausuntoa vain yhdeltä asiantuntijajäseneltään, molemmilla kerroilla samalta. Omissa lausunnoissaan Valvira oli vain toistanut asiantuntijansa lausunnossa todetun selvittämättä sitä, millä perusteella se katsoi oikeaksi yhtyä asiantuntijansa esittämiin kannanottoihin. Oikeuskanslerille antamaansa selvitystä varten Valvira oli pyytänyt lausuntoa toiseltakin asiantuntijaltaan, jonka arviot poikkesivat jonkin verran ensin annettujen asiantuntijalausuntojen arvioista.

Valviran lausunto on hallintolaissa tarkoitettu ratkaisu, jota koskevat sekä hallintolain hyvän hallinnon perusteet että hallintolain menettelysäännökset, muun muassa 31 §:n 1 momentin selvittämisvelvollisuus ja 45 §:n 1 momentin perusteluvelvollisuus. Valviran lausunnoilla on myös erityistä painoarvoa sen virallisen lausunnonantajan aseman perusteella. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että kyseisessä ristiriitatilanteessa voitiin lausunnon pyytämistä toistuvasti vain yhdeltä asiantuntijalta pitää viranomaisen selvittämisvelvollisuuden valossa kysymyksiä herättävänä, jolloin myös perusteluvelvollisuuden noudattamisella on erityisesti merkitystä. Hallintolain 6 §:n suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteen rajaamaa harkintavaltaa ei kuitenkaan ollut ylitetty. Apulaisoikeuskansleri totesi, että asiantuntijalausunnot muodostavat olennaisen pohjan tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksenteolle. Johtopäätösten ja perustelujen riittävyydellä ja avoimuudella on siten keskeinen merkitys perustuslain 21 §:n takaaman oikeusturvan ja hyvän hallinnon kannalta. Riittävät perustelut olisivat edellyttäneet vähintään selostusta siitä, millä perusteilla Valvira oli päätynyt edustamaansa tulkintalinjaan ja millä perusteilla se ei voinut yhtyä asiassa aikaisemmin esitettyihin, toista kantaa edustaviin lausuntoihin.