Vieraslajiasetuksen kansallinen toimeenpano

Oikeuskanslerilla ei ollut aihetta laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin EU:n vieraslajiasetuksen kansallisessa toimeenpanossa.

Kantelun mukaan vieraslajiasetuksen kansallinen täytäntöönpano ei toteuta EU-asetuksen tavoitteita ja siinä sivuutetaan sekä unionin asettamat että kansallisen eläinsuojelulain tavoitteet. Kantelun mukaan laiminlyöntejä oli myös metsästyslain muutosta koskevassa valmistelussa. Kantelussa arvosteltiin myös vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen antamiseen liittyviä seikkoja.

Kantelun kohteena ollut lakiesitys oli ennen sen antamista eduskunnalle tarkastettu oikeuskanslerinvirastossa ja oikeuskansleri oli ollut läsnä valtioneuvoston yleisistunnossa, joka päätti lakiesityksen antamisesta eduskunnalle. Esityksessä ei tuolloin havaittu sellaisia seikkoja, jotka olisivat olleet esteenä päätöksen tekemiselle. Hallituksen esityksen laatimisohjeet jättävät oikeuskanslerin vastauksen mukaan paljon harkintavaltaa asianomaiselle ministeriölle sen suhteen, kuinka laajasti hallituksen esitykseen sisällytetään vaihtoehtojen tarkastelua ja vaikutusarviointia.

Oikeuskansleri toteaa antamassaan ratkaisussa, että lakiehdotuksen hyväksymisestä ja sisällöstä päättää viime kädessä eduskunta, joka tarvittaessa selvittää, että säädettävän lain säännökset ovat sopusoinnussa perustuslain kanssa. Oikeuskanslerin tehtäviin ja toimivaltaan ei kuulu puuttua hallituksen esityksen käsittelyyn eduskunnassa eikä siihen, miten eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaansa.

Ratkaisun mukaan Euroopan unionin oikeuden asianmukaisen tulkinnan ja soveltamisen varmistaminen on Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävä ja lisäksi Euroopan komissio valvoo unionin säädösten asianmukaista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Euroopan unionin oikeus antaa paljon harkintavaltaa jäsenvaltiolle ja sen käyttäminen on lainvalmistelussa valtioneuvoston ja viime kädessä eduskunnan harkinnassa.

Euroopan unionin oikeuden etusijaperiaatteesta johtuu, että kansallisen lainsäädännön kanssa ristiriitaista unionin oikeuden säännöstä on sovellettava kansallisen lain sijasta silloin, kun ristiriitaa ei voida poistaa tulkinnalla.

Kantelussa tarkoitettu valtioneuvoston asetusehdotus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta oli ollut oikeuskanslerinvirastossa tarkastettavana normaalin listatarkastuksen yhteydessä. Asetusehdotuksessa ei havaittu sellaisia seikkoja, jotka olisivat olleet esteenä sen antamiselle. Asetus on oikeuskanslerin vastauksen mukaan myös jälkikäteisessä tarkastelussa valtioneuvoston toimivallan ja harkintavallan puitteissa. Oikeuskansleri ei laillisuusvalvojan tehtävässään ota kantaa siihen, onko tietty sääntely paras tapa toteuttaa sen tavoitteet. Lain valmistelleen ministeriön yleisiin tehtäviin kuuluu tältä osin seurata sääntelyn toimivuutta ja ryhtyä tarvittaessa lainsäädäntötoimiin.