Vastaus kanteluasioihin, jotka koskevat Syyrian leirillä olevien kotiuttamista

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi ratkaisun useisiin kanteluihin koskien Syyriassa leirillä olevien henkilöiden kotiuttamista. Oikeuskansleri pohti ratkaisussaan, onko hallituksella tai viranomaisilla velvollisuus ryhtyä suomalaisten tai heihin rinnastuvien Suomen pysyvän oleskeluluvan omaavien henkilöiden kotiuttamiseen. Ratkaisussa todettiin pääpiirteissään seuraavaa:

Asiakokonaisuus on oikeudellisesti monitahoinen. Lisäksi tilanne Syyriassa muuttuu jatkuvasti. Johtopäätöksenään oikeuskansleri totesi, että valtioneuvosto ja ministerit olivat toimineet lainmukaisesti Syyriassa leirillä olevien suomalaisten naisten ja lasten kotiuttamiskysymyksessä.

Oikeuskansleri totesi, että Syyrian tilanteen takia Suomen ulkomaanedustusto ei voi tarjota alueella konsulipalveluja tavanomaiseen tapaan. Ulkoministeriö on useita vuosia sitten ohjeistanut poistumaan alueelta ja ilmoittanut, että konsulipalveluja ei ole saatavissa. Tästä on kerrottu myös matkustustiedotteissa. Ulkoasianhallinnolle ei voitu katsoa syntyneen yleistä velvoitetta pyrkiä kotiuttamaan kaikki suomalaiset tai oleskeluluvan perusteella Suomessa asuneet leirillä olijat.

Viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu menetellä niin, että Suomessa asuvien ja oleskelevien turvallisuus ei vaarannu. Oikeuskanslerin saamien tietojen valossa ratkaisussa pohdittiin myös leirillä olevien kotiuttamiseen liittyviä turvallisuusuhkia.  Oikeuskansleri totesi, että kysymys on vaikeasta perus- ja ihmisoikeuksien punninnasta, johon ei voida ottaa kantaa pelkästään laillisuusvalvonnan keinoin. Punninnassa on otettava huomioon, missä määrin aikuisista palaajista aiheutuva turvallisuusuhka on hallittavissa kohtuullisin toimenpitein. Tällaista kysymystä ei voitu laillisuusvalvonnan keinoin selvittää. Laillisuusvalvonnan keinoin ei voitu myöskään arvioida esimerkiksi sitä, mitkä ovat Suomen viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet kotiuttaa leirillä olijat kotiuttamiseen osallistuvien viranomaisten turvallisuutta vaarantamatta tai selvittää kotiutettavien henkilöiden henkilöllisyys.

Kysymys oli myös leirillä olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksista, jotka olivat vakavasti vaarantuneet leirin huonojen olojen vuoksi. Tämä koski erityisesti suomalaisten tai Suomen pysyvän oleskeluluvan haltijoiden lapsia, jotka ovat joutuneet leirille ilman omaa syytään ja joiden oikeudesta elämään oli ennen kaikkea kysymys. Pelkästään lasten kotiuttamiseen liittyi kuitenkin oikeudellisesti vaikeita näkökohtia, jota oikeuskansleri pohti ratkaisussaan.  Oikeuskansleri pohti muun ohessa, missä määrin lastensuojelulakia ja lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta on mahdollista noudattaa vieraan valtion maaperällä ja millainen painoarvo on huoltajan leiriolosuhteissa mahdollisesti antamalla suostumuksella huostaanottoon.  Oikeuskansleri pohti myös huoltajan oikeuksia ja niiden rajoja ottaen huomioon, että leirillä olevat aikuiset ovat menneet alueelle tietoisina vallitsevista olosuhteista ja suurista riskeistä erityisesti lasten perus- ja ihmisoikeuksille.  Oikeuskansleri totesi, että sovitettaessa yhteen lapsen ja hänen huoltajansa oikeuksia lapsen oikeudet ovat ensisijaisia, mikä voi syrjäyttää vanhemman intressit. Oikeuskansleri piti tästä näkökulmasta mahdollisena sitä, että Suomen viranomaiset pyrkivät tapauskohtaisen arvion perusteella kotiuttamaan lapsen hänen elämänsä turvaamiseksi myös ilman huoltajan suostumusta.

Oikeuskanslerin oikeudellinen arvio oli, että perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti perustuslaissa ja lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattu oikeus elämään, lapsen edun ensisijaisuus häntä koskevissa toimissa sekä perustuslaissa säädetty velvoite julkiselle vallalle turvata perus- ja ihmisoikeudet puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja konsulipalvelulain mukaisten toimivaltuuksiensa nojalla ja puitteissa kotiuttamaan ainakin lapset. Oikeuskansleri totesi kuitenkin myös, että oikeudellisella arviolla on rajallinen merkitys, koska viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet toimia Suomen rajojen ulkopuolella ovat rajalliset. Oikeuskanslerin käsityksen mukaan Suomen viranomaisten on käytännössä mukauduttava Syyriassa olevan leirin hallinnoijien tai mahdollisten muiden toimijoiden asettamiin ehtoihin. Tällaisessa tilanteessa korostuu toimivaltaisen viranomaisen laaja harkintavalta siitä, millaiset toimenpiteet ovat mahdollisia. Oikeuskansleri muistutti, että hänen toimivaltaansa tai tehtäviinsä ei kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin.

• Oikeuskanslerin ratkaisu OKV/998/1/2019 (pdf)