Varautumisvelvollisuus uudessa valmiuslaissa

Oikeuskansleri antoi lausunnon valmiuslain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän muistiosta, jossa käsitellään valmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevan sääntelyn lähtökohtia ja kehittämistarpeita. Työryhmän ehdotukset ovat sääntelyn sisältöä ja rakenneta yleisesti hahmottavia eivätkä sisällä varsinaisia säännösehdotuksia. Oikeuskansleri tarkasteli lausunnossaan työryhmän alustavia sääntelylinjauksia pääosin sen kokemuksen valossa, joka kertyi oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin laillisuusvalvontakäytännössä covid-19-pandemian aikana.

Oikeuskansleri piti perusteltuna, että varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa nykyistä täsmällisemmin ja laajemmin. Yleisen varautumisvelvollisuuden sisältöä tulisi oikeuskanslerin mielestä täsmentää vakavien uhkien tunnistamisen ja niiden aiheuttamien riskien sekä asianmukaisten tilanteen hallintatoimien ja valmiussuunnittelun sekä toimintavalmiuden ylläpidon osalta. Valmiuslaissa säädettävää varautumisvelvollisuutta on tarpeen laajentaa soveltamisalaltaan julkishallinnon viranomaiskoneiston ulkopuolelle siten, että se ulottuu myös julkisia hallintotehtäviä hoitaviin yhteisöihin työryhmän muistiossa esitetyn linjauksen mukaisesti.

Oikeuskansleri puoltaa työryhmän sääntelylinjauksia, joiden mukaan valmiuslaissa säädettäisiin kunkin ministeriön vastuusta ohjata, yhteensovittaa ja valvoa varautumista omalla hallinnonalallaan samoin kuin ministeriöiden velvollisuudesta yhteistoimintaan muiden ministeriöiden kanssa. Ministeriöiden välinen yhteistyö ja koordinaatio jäivät monin tavoin puutteellisiksi korona-aikana. Oikeuskanslerin mielestä ehdotettu sääntelyratkaisu ei sellaisenaan ole riittävä, vaan valtioneuvostossa on tarpeen kehittää kriisitilanteita varten valmiita toimintamalleja ja menettelyjä usean ministeriön yhteistyötä vaativaan johtamiseen, ohjaukseen ja valmisteluun. Alueellisen varautumisen koordinaatio ja ohjaus on myös tarpeen ottaa pohdittavaksi valmiuslain valmistelussa.