Vammaispalvelulain mukaisen ohjaus- ja auttamistehtävän luonne on epäselvä
Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoo, että vammaislainsäädännön uudistamisessa on syytä kiinnittää huomiota ohjaus- ja auttamistehtävää koskevan sääntelyn selkeyteen. Hän saattoi kannanottonsa sosiaali- ja terveysministeriön tietoon.
Kunnalla on vammaispalvelulain mukaan velvollisuus ohjata ja auttaa vaikeavammaista henkilöä henkilökohtaisen avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa silloin, kun vaikeavammainen henkilö toimii avustajansa työnantajana. Kantelussa oli kysymys muun muassa siitä, onko tämä ohjaus- ja auttamistehtävä julkinen hallintotehtävä ja voidaanko tehtävä antaa yksityisen tahon hoidettavaksi.
Ohjaus- ja auttamistehtävän sisällöstä on hyvin erilaisia näkemyksiä, ja lainkohtaa on sen soveltamiskäytännössä tulkittu laajasti. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että paraikaa valmisteltavana olevassa vammaislainsäädännön uudistamisessa tulee kiinnittää huomiota ohjaus- ja auttamistehtävää koskevien säännösten selkeyteen, tehtävän sisältöön ja sen oikeudelliseen luonteeseen sekä kyseisten seikkojen lainsäädännölle asettamiin vaatimuksiin. Tehtävän selkeämpi määrittely ehkäisisi erilaisia tulkintoja ja siten parantaisi työnantajana toimivien vaikeavammaisten yhdenvertaisuutta toisiinsa nähden.
Apulaisoikeuskanslerin sijaisen näkemyksen mukaan ohjaus- ja auttamistehtävä sisältää sekä julkisia hallintotehtäviä että muunlaisia tehtäviä. Velvoitteella on olemassa yleisemmän neuvonnan käsittävä ydin, jonka lisäksi tehtävä laajenee ja/tai syvenee sen mukaan, minkälaista ohjausta ja apua henkilö tarvitsee.
Ennen nykyisen perustuslain voimaantuloa annetut säännökset antoivat kunnalle yleisluonteisen ja väljän valtuutuksen päättää, mistä sen järjestämisvastuulle kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hankitaan. Ohjaamiseen ja auttamiseen liittyvien palveluiden antaminen yksityisten toimijoiden hoidettavaksi ei apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan ollut kyseisenä ajankohtana sovelletun sääntelyn vastaista. Nykyisen perustuslain mukaan julkisten hallintotehtävien hoitaminen kuuluu pääsääntöisesti viranomaisille ja niitä voidaan antaa muille kuin viranomaisille vain rajoitetusti. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että edellä mainitut säännökset eivät täytä nykyisen perustuslain asettamia vaatimuksia sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta.