Valviran menettely terveydenhuollon ammattihenkilön valvonta-asian käsittelyssä

Apulaisoikeuskansleri ei pitänyt asian käsittelyn kokonaiskestoaikaa kohtuuttomana eikä asian käsittely ollut aiheettomasti viivästynyt Valvirassa. Apulaisoikeuskansleri saattoi kuitenkin Valviran tietoon yleisesti asian viivytyksettömästä käsittelystä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta-asioissa lausumansa.

Kantelussa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilön valvontaa koskeva asia oli otettu vireille Valvirassa syyskuun lopussa 2018 ja päätös oli annettu kesäkuun alussa 2020.

Asian käsittelyn kokonaiskesto vireille ottamisesta asian ratkaisuun oli ollut runsaat 1 vuosi 8 kuukautta. Valvira oli vedonnut selvityksessään muun muassa haasteelliseen työtilanteeseensa erityisesti vuoden 2020 alussa. Tuolloin kantelijan asian käsittelyä oli jouduttu lykkäämään ja suuntaamaan resurssit potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta kiireellisempiin valvonta-asioihin, jollaisena kantelijan asiaa ei ollut pidetty. Valviran mukaan kuulemisen jälkeen päätöksenteko oli kestänyt tavallista pidempään, mutta tähän oli olennaisesti vaikuttanut asiaa ensin valmistelleen lakimiesesittelijän ennakoimaton virkavapaus ja tästä johtunut esittelijän vaihdos sekä koronapandemia.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan asian kokonaiskäsittelyaikaa oli pidettävä lähtökohtaisesti pitkänä. Sen arvioinnissa oli muun ohella otettava huomioon, että valvontatoimien kohteena oli terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittaminen, mutta myös potilaiden turvallisuus. Asialla oli siis yhtäältä ammatinharjoittajan ja toisaalta hänen potilaidensa näkökulmasta merkittäviä perusoikeusulottuvuuksia. Ensin mainitulla oli oikeus työhön ja elinkeinonvapauteen ja jälkimmäisillä oikeus riittäviin terveyspalveluihin ja viime kädessä hengen ja terveyden suojaan. Asian viivytyksetön käsittely oli siten näissä asioissa erityisen tähdellistä mutta myös itsessään perusoikeus.

Valviran selvityksessä mainitut tekijät olivat saattaneet vaikuttaa asian käsittelyaikaan. Apulaisoikeuskansleri totesi, että viranomainen ei voi pätevästi vedota kiireelliseen työtilanteeseen, resursseihin ja henkilöstömuutoksiin asian käsittelyn viipyessä vaan sen on huolehdittava siitä, että sillä on tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen tarvittavat resurssit kulloisessakin tilanteessa. Apulaisoikeuskansleri kuitenkin katsoi, että kokonaisuudessaan asiaa oli selvitetty eri vaiheissa ilman aiheettomia viivytyksiä. Asian käsittelyssä oli ollut useita eri vaiheita, joista osa oli ollut sidoksissa ulkopuolisiin tahoihin, ja aineisto oli ollut verraten laajaa. Vaikka esille tuotu koronapandemia ei ollut voinut vaikuttaa kantelijaa koskevan valvonta-asian käsittelyyn kuin aikaisintaan vuoden 2020 alun jälkeen eli vain muutaman kuukauden ajan asian käsittelyn loppuajasta, oli se yhdessä samaan aikaan tapahtuneen esittelijän vaihtumisen kanssa voinut viivästyttää päätöksentekoa asian käsittelyn viime vaiheessa.