Vähimmäisrangaistuksen alittaminen

Hovioikeus ilmoitti oikeuskanslerille, että käräjäoikeus oli tuominnut rikosasian vastaajan törkeästä pahoinpitelystä kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, vaikka teosta säädetty vähimmäisrangaistus oli yksi vuotta vankeutta. Käräjäoikeuden puheenjohtajana asiassa toiminut käräjätuomari kertoi selvityksessään erehtyneensä syyksi luetun rikoksen rangaistusasteikosta.

Asiassa syyttäjänä toiminut kihlakunnansyyttäjä, jolle käräjätuomari oli ilmoittanut mainitusta tuomion virheellisyydestä, oli ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon. Häneltä oli kuitenkin selvityksensä mukaan epähuomiossa jäänyt valitus tekemättä. Syyttäjän tulee lain mukaan huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteutumisesta käsiteltävänään olevassa asiassa muun ohella yleisen edun edellyttämällä tavalla. Oikeuskansleri yhtyi apulaisvaltakunnansyyttäjän sijaisen lausuntoon, jonka mukaan syyttäjälläkin on siten oma vastuunsa siitä, että tuomioistuimessa määrättävä rangaistus on lain mukainen.

Oikeuskansleri antoi käräjätuomarille vastaisen varalle huomautuksen virheellisestä menettelystä rangaistusta määrättäessä. Hän kiinnitti kihlakunnansyyttäjän huomiota syyttäjän tehtäviin kuuluvaan velvollisuuteen huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteutumisesta yleisen edun edellyttämällä tavalla.