Uusi asiakas- ja potilaslaki sekä lastensuojelulain muuttaminen

Oikeuskansleri antoi lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Oikeuskansleri katsoi, että luonnosta koskevat säätämisjärjestysperustelut olivat keskeneräiset, eikä hän siksi ottanut niihin yksityiskohtaisesti kantaa. Hän totesi kuitenkin, että säätämisjärjestysperusteluissa olisi tarpeellista käsitellä esityksen suhde yksityiselämän suojan ohella henkilötietojen suojaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, perustuslain yksityiselämän suojaa koskevan pykälän ja Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen valossa. Hän katsoi, että asiakas- ja potilaslakia valmisteltaessa tulisi muutenkin ottaa huomioon mainitun tietosuoja-asetuksen vaatimukset niin, että laissa olisi perusta tietosuoja-asetuksen systematiikalle ja soveltamiselle. Tähän liittyen oikeuskansleri muun muassa totesi, että esitysluonnoksen tietojensaantia ja salassapitoa koskeva sääntely olisi tarpeellista tarkistaa niin, että tietosuoja-asetuksen mukainen sääntelymalli ja digitalisaation vaikutukset käytännön toimintatapoihin otettaisiin huomioon. Edelleen hän katsoi, että laissa olisi syytä varautua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatioon säätämällä tietointegraation edellytyksistä.

Esitysluonnos sisälsi säännökset asiakkaan ja potilaan perusoikeuksia rajoittavien toimenpiteiden käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta siitä puuttui näiden toimenpiteiden perustuslainmukaisuutta koskeva arviointi. Oikeuskansleri totesi yleisesti, että perusoikeuksien rajoittamisen perustuslainmukaisuutta koskeva arviointi tulisi tehdä huolellisesti ja kattavasti. Arvioinnissa olisi otettava huomioon perustuslaista ja ihmisoikeussopimuksista perusoikeuksien rajoittamiselle seuraavat edellytykset ja huomioitava tarkoin perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössään perusoikeuksien rajoittamiselle asettamat edellytykset.

Rajoitustoimenpiteitä koskevassa perustuslainmukaisuuden arvioinnissa olisi lisäksi otettava huomioon perustuslain säännökset julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Perusteluissa olisi sen vuoksi syytä arvioida muun muassa se, milloin rajoitustoimenpiteen käyttämisessä on kysymys sellaisesta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä, joka voidaan antaa ainoastaan viranomaiselle. Edelleen perusteluista tulisi ilmetä, miten asiakkaiden ja potilaiden oikeusturva ja hyvän hallinnon vaatimukset turvataan perustuslain edellyttämällä tavalla silloin, kun julkinen hallintotehtävä annetaan muun kuin viranomaisen hoidettavaksi.

Lisäksi oikeuskanslerin mukaan lakiluonnoksessa olevien eri suunnitelmien oikeudellisen merkityksen tulisi ilmetä paremmin laista. Hän kiinnitti huomiota myös lain ymmärrettävyyteen sen soveltajien kannalta. Oikeuskanslerin mukaan olisi syytä pohtia vielä myös sitä, mistä asioista laissa säädettäisiin, ja arvioida lain suhde muuhun, esimerkiksi palveluita ja niiden laatua koskevaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön.