Hyppää sisältöön

Työryhmämietintö seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta

Diaarinumero: OKV/1404/21/2020
Antopäivä: 28.9.2020
Ratkaisija: oikeuskansleri
Kohde: valtioneuvosto tai ministeriö
Toimenpide: lausunto

Oikeuskansleri antoi lausunnon työryhmämietinnön ehdotuksesta seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Hän totesi, että pääosin rikosoikeudellisia sanktioita ja niiden tasoa koskevat säännökset kuuluvat lainsäätäjän yhteiskuntapoliittiseen harkintavaltaan.  Näin ollen hän ei nimenomaisesti kannattanut tai ollut kannattamatta mietinnössä ehdotettua ja siinä esitettyjä vaihtoehtoja. Hän totesi, että rikoslain 20 luvun seksuaalirikoslainsäädännön johdonmukaisuuden, toimivuuden ja ymmärrettävyyden kannalta on laajalti odotettua, että muutostarpeet arvioidaan ja suhteutetaan yhdellä kertaa ja että nyt kysymyksessä olevalla kokonaisuudistuksella vallitsevaa tilannetta on mahdollisuus parantaa.

Hän totesi, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus on olennainen osa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta ja itsemääräämisoikeuden ydinsisältöä ja että se kiinnittyy useisiin perustuslaissa ja Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja niiden tulkintakäytännössä vahvasti suojattuihin perus- ja ihmisoikeuksiin. Tästä näkökulmasta itsemääräämisoikeutta nykyistä paremmin suojaava rikoslain sääntely on hyvin perusteltua.

Seksuaalirikosten keskeiseksi tunnusmerkistötekijäksi ehdotetun vapaaehtoisuuden puutteen kriteerin osalta hän katsoi, että se on itsemääräämisoikeuden keskeinen lähtökohta ja rikoslain seksuaalirikosten sääntelyssä on perusteltua vahvistaa kattavasti juuri ihmisen itsemääräämisoikeuden suojaa.

Oikeuskansleri totesi, että lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön tulee toteuttaa julkisen vallan velvoitteita suojata lasten perusoikeuksia ja niiden taustalla olevaa oikeutta itsemääräämiseen sekä turvalliseen ympäristöön ja kasvuun ja että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään edellyttänyt tässä käytettävän myös rikosoikeudellisia keinoja. Hän piti lainsäädäntöteknisesti lapsiin kohdistuvia tekoja koskevien säännösten erottamista omaksi kokonaisuudekseen loogisena suhteessa työryhmän mietinnössä mainittuun uudistuksen keskeiseen tavoitteeseen nähden; rikosoikeudellisen suojan parantaminen lasten koskemattomuuden ja häiriöttömän kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Hän totesi, että jatkovalmistelussa tulee kartoittaa, toteuttaako työryhmämietinnön ehdotus suojeluvelvoitetta 12-15 ja 16-17 -vuotiaiden lasten osalta parhaalla mahdollisella tavalla. Hän totesi olevan tärkeää, ettei erityisesti 12-15 -vuotiaiden lasten rikosoikeudellinen suoja tosiasiassa heikkenisi ja että lasten erityisen suojelun vaatimukset toteutuvat tehokkaasti myös heidän osaltaan.

Oikeuskansleri arvioi, että ehdotus edellyttää vielä usealta kohdin jatkovalmistelua.